Sankarihautausmaa kuntoon syksyllä

VIROLAHDEN sankarihautausmaan jo useamman vuoden suunnitelmissa ollut kunnostaminen tapahtuu tulevana syksynä.
– Se ajoittuu hyvin tähän Virolahden kirkon juhlavuoteen, ja on sitten valmis kun itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Työt tehdään syksyllä sen jälkeen, kun tämän vuoden juhlallisuudet on pidetty, kertoo Haminan seurakunnan puutarhuri Katri Partanen.
Sankarihautausmaan ilme on peräisin vuodelta 1953 ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Aika vaan on tehnyt alueella omia tepposiaan.
– Lähinnä tämä lähti liikkeelle pensasaidan kunnostamisesta. Se oli välillä niin korkea, että se peitti sankarivainajien ristit lähes kokonaan taakseen. Alkuperäinen ajatus on ollut, että aita olisi sellainen 45-50 senttiä korkea raja-aita.
Sankarihautausmaata ympäröivä aita on taikinamarjaa ja sellaisena se halutaan myös pitää, eli vanha aita poistetaan ja sen tilalle istutetaan uusi taikinamarja-aita. Vanha aita on jo ikänsä puolesta niin huonossa kunnossa, ettei sen ylläpitäminen ole enää järkevää.
Muutenkin alkuperäisiä kasveja tullaan kunnioittamaan.
– Löysimme arkistosta kasviluettelon vuodelta 1952 ja sen mukaan istutuksia tullaan pääasiassa tekemään. Tietenkin on otettava huomioon se, miten eri kasvit täällä viihtyvät. Esimerkiksi luettelosta löytyy sembra-mänty, mutta ei sitä täällä kyllä ole. Tämä on aika haasteellinen kasvuympäristö, koska tämä on tuulinen ja toisaalta paahteinen alue, Partanen tietää.

Hautausmaan kunnostamisen yhteydessä kasvillisuuspinnat uusitaan lähes kokonaan. Vanhan taikinamarja-aidan lisäksi poistolistalla ovat nurmipinnat. Ne tasataan ristien alaosan tasalle, kuten ne ovat joskus olleet.
– Lisäksi pienet välikäytävät saavat nyt nurmipinnoitteen.
Seurakunta on todennut, ettei kaikkien käytävien pitäminen hiekka- ja kivituhkapinnalla ole enää hoidollisesti eikä maisemallisestikaan järkevää. Kivituhkapinnalle jäävät käytävät kunnostetaan ja pinnoitetaan uudella kiviaineksella.
Sankarihautausmaan rajaavan aidan alaosan reunus on tehty liuskekivestä, joka on ajan saatossa liikkunut ja heilunut niin, että se on nykyisin hyvin epätasainen. Se suoristetaan, tasataan ja sen reunaan asennetaan punagraniittinen reunakivi rajaamaan aluetta.

Kiviristeille ei tässä vaiheessa tehdä muuta kuin ne puhdistetaan. Ristit eivät ole paikallista kiveä, vaan ne on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Alunperin sankarivainajien ristit olivat puisia ja ne oli maalattu valkoiseksi. Kiviristit tulivat tilalle kun hautausmaa sai nykyisen ilmeensä 1953.
– Ristit ovat hyvässä kunnossa, joten niiden puhdistaminen riittää tässä vaiheessa. Ristien tekstitkin ovat vielä aika hyvin näkyvissä. Reserviläiset ovat luvanneet auttaa niiden puhdistamisessa, Katri Partanen kiittelee.
Ristien eteen ja taakse tulee istutusvyöhyke, joka katetaan maanpeitekasvilla. Niiden lomaan jää ristien väliin tila kukkaistutukselle.
Sankarihautausmaan ulkopuolella oleva kaivo aiotaan maisemoida tavalla tai toisella.
– Sitä ei ole vielä tarkemmin päätetty, mutta kaivo on näkyvällä paikalla ja siksi se halutaan paremmin maisemaan sopivaksi.
Katri Partasen suunnitelmissa on, että sankarihautausmaan kunnostukseen päästään syyskuun puolivälissä. Työ kestää arviolta viisi-kuusi viikkoa. Seurakunta on varannut kunnostamiseen 20 000 euroa.

Virolahden sankarihautausmaalle on haudattu 163 sankarivainajaa. Yhtenäisissä riveissä on 140 ristiä ja niitä on myös sankarimuistomerkin molemmilla puolilla. Niiden lisäksi siellä on yksi pro patria -muistomerkki, jossa on neljän ihmisen muistolaatta.
Sankarihautausmaa sai lopullisen muotonsa 24. kesäkuuta vuonna 1953, jolloin vehkalahtelaisen kuvanveistäjä Sulo Mäkelän pronssiin valettu muistomerkki paljastettiin. Muistomerkin jalusta on on niin ikään Vehmaan punaista graniittia.
Suomessa sankarivainajien ja sotiin liittyvien muistomerkkien hoitamisvelvoite kuuluu ensisijaisesti seurakunnille. Seurakunnan on kirkkojärjestyksen mukaan pidettävä hautausmaa sen arvoa vastaavassa kunnossa.

JUKKA KINNUNEN

Viikon kysymys

Jätetäänkö kesäaika vai talviaika?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä