Tähdistä kirkkain

On ollut se aika vuodesta, jolloin joulumyyjäiset ja muut sesongin tapahtumat ovat kilpailleet kävijöistä. Itselleni aina mukava startti joulukauteen ovat Rotterdamin Merimieskirkolla vuosittain marraskuussa järjestettävät joulumyyjäiset.
Sen lisäksi, että ne luovat mukavaa kotimaista joulunalustunnelmaa, ovat myyjäiset tärkein keino kerätä varoja ja taata, että meille monille tärkeä suomalaisten aktiviteettien keskus edelleen pysyy toiminnassa.
Tapahtuma kerää yhteen niin meitä ulkosuomalaisia kuin Suomen ystäviä, tuttavien ansiosta tai muuten vain kiinnostuneita.
Vuosituhannen alusta asti olen lähes joka vuosi ollut mukana auttelemassa myyjäisissä.
Asiakkaiden kanssa tulevat vääjäämättä puheeksi jouluperinteet, ja on mukava kuulostella miten kenenkin joulunvietto etenee, joko täällä Hollannissa taikka sitten koto-Suomessa.
Me suomalaiset tunnumme olevan hyvin perinteisiin sidottua kansaa: kaikkien puheissa toistuvat lahjat, jouluruoat, riisipuuro, kynttilöiden sytyttäminen haudoille, joulukirkko, sauna – osaset ovat lähes kaikilla samat, järjestys ehkä vain vaihtelee.  

Toisin on hollantilaisilla, jotka tasapainoilevat 5.12. vietettävän Sinterklaasin ja joulun välillä; jotkut viettävät vain toista, osa molempia. Mutta perinteisiin sidonnainen ei hollantilaisten joulu ole: aatto on vielä normaali arkipäivä, jouluateria saatetaan nauttia ravintolassakin, perinteisiä jouluruokia ei ole – yhdessäolo ja lahjat taitavat olla ne ainoat pysyvät tekijät täkäläisille.
Ja maassa, jossa asuu parinsadan eri kansallisuuden edustajia, on toki myös iso joukko ihmisiä, jotka eivät joulua vietä lainkaan.  

Erittäin suuri merkitys suomalaisessa joulussa on tietysti myös musiikilla, ja monille onkin tärkeää päästä kuulemaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja. Niiden merkeissä täällä Hollannissakin on kokoonnuttu tänä vuonna virallisesti ainakin Rotterdamissa, Haagissa, Amsterdamissa sekä aina Groningenissa asti.
Pikkujouluissa meitä kerääntyi haagilaiseen olohuoneeseen reilun parinkymmenen suomalaisen naisen joukko laulamaan toivotuimpia klassikoita.
Perinteiset laulut tuovat muistoja mieleen, ja viimeistään Sylvian joululaulun kolmas säkeistö on aina taattu herkistäjä. Sen teksti pukee sanoiksi ulkosuomalaisten tunnelmat, kiteyttää osuvasti kaihon kotimaahan.

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

Outi Timperi

Kirjoittaja on Muurikkalasta kotoisin oleva matkailualan ammattilainen, joka asuu Rotterdamissa Hollannissa.

Viikon kysymys

Ovatko Virolahden ja Miehikkälän veronkorotukset hyvä ratkaisu?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä