0

Itsenäisyysjuhlassa mentiin jo 130 vuotta eteenpäin

– ON VUOSI 2147. Digitalisaation seuraukset voivat olla pahimmillaan kohtalokkaita perinteisille elinkeinoille. Maa- ja metsätalouden vuosisatainen perinne jatkuu, mutta robotiikan ja tekoälyn kehitys on mullistanut sen toteutumisen.
– Toimeentulon lisäksi teknologian kehitys uhkaa paikallisidentiteettiä. E18-moottoritien varrella ei tarvita Miehikkälän tai Virojoen viittoja, jos liikenne on automatisoitunutta. Nimistä on kuitenkin tärkeä pitää kiinni.
Näin visioi tulevaisuuden tutkimuksen parissa työskentelevä ja Miehikkälästä kotoisin oleva dosentti Lassi Liikkanen juhlapuheessaan Kaakon kaksikon itsenäisyysjuhlassa Miehikkälässä keskiviikkona.
– Muutoin robottirekkaletkat ja bussijunat huristelevat Helsingistä Pietariin sähkön voimalla hidasten vain logistisesti merkittävissä älyliikenteen solmukohdissa. Maininta Pietarista muistuttaa väistämättä Venäjän geopoliittisen jokerikortin olemassaolosta. Venäjä on vierellä aina, rajan paikkaa katsomatta.
– Itse näen Venäjää suurempana pitkän tähtäimen uhkana kuitenkin Kiinan ja Yhdysvallat. Kiinalaisilla on valtavasti pääomaa. Jos venäläisten maa- ja kiinteistökaupoista ollaan huolehdittu, odotetaan sitä, kun meistä kiinnostuvat myös kiinalaiset. Ei unohdeta, että kiinalaiset valmistavat toistaiseksi lähes kaiken kulutustavaramme. Tämä toivottavasti digitalisaation myötä muuttuu, Liikkanen jatkoi.

Lassi Liikkanen puhui siis jo ajasta, jolloin vietetään itsenäisen Suomen 230-vuotisjuhlia ja Miehikkälän 260-vuotisjuhlia.
– Se tapahtuuko näin, riippuu monesta tekijästä. Tulevaisuus pohjautuu historialle ja nykyisyydelle. Tulevaisuuden selviytymistarinoita ei synny ilman määrätietoista ponnistelua tänään, hän jatkoi.
Liikkanen sanoi, että Kaakonkulman tulevaisuuden tarkasteluun liittyy kolme YK:n tunnistamaa megatrendiä: digitalisaatio, globalisaatio sekä työmarkkinoiden muutos ja palvelullistuminen.
– Haluan uskoa, että digitalisaatio, globalisaatio ja palvelullistuminen mahdollistavat myös monia uusia menestysuria Kaakon kaksikolle. Globalisaatio tuo uusia kävijöitä alueelle. Venäläisten paluu on jo arkipäivää, seuraavaksi tulevat aasialaiset ja intialaiset, ennen vuotta 2147 myös afrikkalaiset turistit. Mitä me heille tarjoamme? Mikä on se paikallinen brändi, joka tuo tänne maailmanmatkustajia? Tuskinpa tax free -kalakauppa.
Hän uskookin, että Kaakon kaksikon alueella on hyvät mahdollisuudet kehittää erilaisia palveluliiketoiminnan muotoja.
– Kiitos moottoritien, olemme nyt esimerkiksi Helsinki-Vantaan stop over -turistiliikenteelle määritetyn kahden tunnin ajomatkan säteen sisäpuolella.
– Se millaisia palveluita Kaakonkulmalla kannattaa rakentaa jää ajan näytettäväksi. Esittelen nyt kuitenkin yhden minulle läheisen idean: hyvinvointipalvelut ovat maailmanlaajuisesti kasvava, lähes 4 000 miljardin dollarin bisnes. Niiden kärkitrendi on tänä vuonna Global Wellness Summitin mukaan sauna. Erikoista kyllä, saunan kaupallistaminen on Suomessa lastenkengissä.
– Suomalaisen saunamaailman avaaminen moottoritien kupeen voisi houkutella paikalle runsaasti maailman suurimman saunakansan, venäläisten, lisäksi maksukykyisiä aasialaisturisteja. Saksassa suurimmat saunamaailmat työllistävät suoraan satoja työntekijöitä, välillisesti yhtä paljon. Miksei Finnish Sauna World Kaakonkulmalla pystyisi samaan, Liikkanen kyseli puheessaan.

Perinteiseen tapaan Kaakon kaksikon itsenäisyysjuhlassa luovutettiin kuntien pöytästandaarit henkilöille, jotka ovat olleet aktiivisesti tekemässä työtä kotipitäjänsä eteen.
Virolahden viirin sai opettaja Pekka Kaitila, joka on ollut Virolahdella asumiensa 52 vuoden aikana hyvin monessa mukana.
Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen luetteli hänen ansioikseen paitsi Vaalimaan kansakoulun opettajan tehtävät, Virolahden kirjaston hoitamisen ja myös sen, että Kaitila on tuonut kuntaan ja sen nuorille uusia harrastusmahdollisuuksia.
– Pallo pysyy hänen kädessään edelleen, hän sanoi ja viittasi muun muassa tennikseen, jota Kaitila on harrastanut ikänsä ja samalla valmentanut muita lajin pariin.
Kaitila itse muisteli kiitossanoissaan ensivisiittiään Virolahdella.
– Minä tulin tänne asuntoa katsomaan. Hämmästyin suuresti, kun auto pysähtyi Härmänkankaalla. Bussikuski sanoi, että tuosta kun menet viisi kilometriä, niin pääset kirkonkylälle, Raumalta kotoisin oleva Kaitila nauratti kuulijoitaan.
– 52 vuotta sitten vaimoni kanssa tänne tultiin ja eiköhän me olla nyt päädytty jo virolahtelaisiksi.
Miehikkälän viirin sai sotaveteraani Sulo Vanhala. Sen hänelle luovuttanut kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Riitta Rikkola sanoi, että huomionosoitus on kiitos siitä, että Vanhala oli puolustamassa isänmaata ja samalla Miehikkälän kuntaa viime sodissa.
Vanhala oli yksi viimeisistä Syvärin yli päässeistä suomalaisista Neuvostoliiton suurhyökkäyksen paineessa kesällä 1944.
– Sodassa menetit myös kaksi veljeäsi. Siviiliin päästessäsi olit 22-vuotias ja aika pian sen jälkeen menit naimisiin vaimosi Marjatta Raution kanssa, joka oli myös menettänyt veljensä sodassa, Rikkola kertoi.
Miehikkälässä järjestetty Kaakon kaksikon itsenäisyysjuhla sai väen liikkelle. Koulun juhlasali oli viimeistä penkkiä myöten täynnä. Näyttävä ilotulitus kruunasi juhlapäivän.

JUKKA KINNUNEN

Viikon kysymys

Häiritseekö postilakko elämääsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä