Laajakaistat kuntoon – rahaa on

Nopea laajakaista -tukiohjelma käynnistettiin vuonna 2010 ja sen avulla rakennetaan verkkoja osaksi julkisella tuella alueille, joille yhteyksiä ei muuten rakentuisi. Myöntämätöntä tukea uusille hankkeille on vielä jäänyt jäljelle noin 24 miljoonaa euroa.
Hanketta on ehdotettu hallituksen toimesta jatkettavan niin, että tukia voitaisiin maksaa vielä vuoden 2019 jälkeen, kun aiemmin suunnitellun mukaan kaikkien hankkeiden tulisi olla valmiina viimeistään vuoden 2019 lopussa. Tällä halutaan varmistaa, että nyt käynnissä olevilla sekä tulevilla hankkeilla tulee olemaan tarpeeksi aikaa verkkojen rakentamiseen. Tukihakemukset tulisi kuitenkin jättää tämän vuoden puolella.
Nyt myös Kymenlaakson haja-asutusalueilla on vielä hyvä mahdollisuus hakea tukea omille laajakaistahankkeilleen. Valokuituverkot mahdollistavat nopean tiedonsiirron nyt ja tulevaisuudessa. Laajakaistayhteys haja-asutusalueilla on myös positiivinen asia kiinteistöjen arvoa ajatellen. Yhteydet olisi hyvä saada valmiiksi ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, koska tulevaisuudessa myös osa näistä palveluista voi toimia etäyhteyksien avulla, joka edellyttää nopeaa ja varmaa internet-yhteyttä.
Laajakaistatuen muutoksen yhteydessä myös asiaan liittyvää sähköistä tiedoksiantoa aiotaan parantaa niin, että sekä tuen hakijoiden ja Viestintäviraston hallinnollinen taakka kevenee ja asiakirjoja voidaan toimittaa myös sähköisesti.

Markku Pakkanen
kansanedustaja (kesk.)
Kouvola

Kommentteja aiheesta “Laajakaistat kuntoon – rahaa on

  • 29.4.2018 at 15:30
    Permalink

    Tulevaisuuden rakentaminen perustuu toimivaan tiedonsiirto verkkoon, se miten se toteutetaan on insinöörien tehtävä ja talousresursseista vastaavien päättäjien on annettava heille se menokehys eikä alkaa mikromanagoimaan asioita mistä ei tietämystä ole. Tosin päätöksenteossa on helpompaa jos on edes jonkinlainen ns. isokuva. Kyllä ne operaattorit sen kuidun vetää vaikka joka komeroon jos maksaja löyty tai vaikka useammankin. Jo nyt on taloyhtiöitä joihin saatetaan kaivaa 4 tai 5 eri kuitua, vaikka ne voisi samaankin putkeen sijoittaa. Vuokraus hinnoittelu vain ajaa tähän hulluuteen ja tuhlailuun. Lainsäätäjien tehtävä ei ole rajoittaa kilpailua, mutta olisi hyvä jos joku kuitenkin koordinoisi kokonaisuutta haja-asutus alueden verkotuksessa. Vaikka rahaa olisikin, niin siihen tuskin on varaa miten kaupungeissa toimitaan. Ensin kadun kaivaa auki vesilaitos, sitten puhelinlaitos ja sen jälkeen sähkölaitos ja joka välissä Lemminkäisen pojat käy vetämässä uuden asfaltin.
    Nykytietämyksen valossa tarvitaan kuitua sekä langatonta. On tuhlailua kaivaa kuitu joka kiinteistöön, mutta joka linkkiasemaan se olisi kuitenkin hyvä tuoda ja jakaa 5G verkkona siitä käyttäjille. Verkkopeitto pitää saada kattavaksi kaikkialla, sillä alueet joissa sitä verkkoa ei ole muuttuvat autiomaaksi ja asumiskelvottomiksi joissa valitsee ja hallitsee anargia. Kehitys kulkee exponentionaalisesti mutta niin sen vaatimat kustannuksetkin. Me jotka aikoinamme hymistelimme pinssille ”keskiolut R-kioskille” olemme nyt se sukupolvi joka tulevaisuutta visioi,mutta osaammeko tehdä ne tulevaisuuden ratkaisut. Parinkymmenen vuoden päästä jo irvaillaan sote uudistuksiamme ja sitä miten ahtauduttiin jonkin köröttämällä liikkuvaan metalliputkeen joka vei meidät juuri ja juuri toiselle pallonpuoliskolle. Vaikea on varmaankin ymmärtää,että on ollut aika milloin asekauppa ja huumebisnen olivat kaksi tuottoisinta kaupankohdetta. ”Ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen”(Mauno Koivisto). Konsultti sen päätöksen viimekädessä tekee ja jos nimiä halutaan, niin en aio itseäni esittää vaan nimet ovat $€£%.
    Viestintävirastolla on kuitenkin tai ainakin pitäisi olla se valta kontroloida mitä rajapintoja palveluidentarjoajien on avattava. Muutoin käy kuin artistille joka maksaa viulut ja vielä sen raiderinkin…

Comments are closed.

Viikon kysymys

Ovatko Virolahden ja Miehikkälän veronkorotukset hyvä ratkaisu?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä