Klamilassa rakennettiin kulttuurisiltaa Suomenlahden yli

SEPRAMARKKINAT toi jälleen kerran Viron ja Suomen lähemmäksi toisiaan. Klamilan satamassa vietetty juhlaviikonloppu onnistui erinomaisesti. Samalla kulttuurisilta yli itäisen Suomenlahden vahvistui. Sataman eri tapahtumissa kävi tuhansia ihmisiä, erityisesti lauantai oli vilkas päivä.
– Lauantaina täällä oli väkeä enemmän kuin koskaan. Paikoitusalueelle oli ajoittain jopa pitkät jonot, kun parkkipaikat loppuivat kesken, vapaa-aikapalvelupäällikkö Sari Rasi kertoi.
Rasin laskelmien mukaan Klamilassa kävi viikonlopun aikana reilut 8 000 henkilöä. Lauantaina markkinat vetivät 3 900 kävijää, illan Fish & Soul -festivaali 1 400 ja sunnuntainakin markkinoilla kävi vielä 2 700 vierasta.
– Samaan aikaan Kaakon Kamarimusiikissa kävi noin 2 000 kuuntelijaa, joten viikonlopun kokonaissaldo oli yli 10 000 ihmistä, Rasi kiitteli.

Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että Klamilassa rakennettiin viikonvaihteessa kulttuurisiltaa yli itäisen Suomenlahden.
– Erittäin hieno paikka ja hienoja ihmisiä. Tänne meidät on toivotettu oikein hyvin tervetulleeksi, kiitteli ensimmäistä kertaa Sepramarkkinoilla mukana ollut Viru-Nigulan kulttuuripäällikkö Keio Soomelt.
Soomelt pitää erityisen suuressa arvossa sitä, että globaalin myllerryksen keskellä alkuperäistä kansallista kulttuuria tuodaan näin esille.
– Koko ajan puhutaan Euroopasta, mutta on hyvin tärkeätä, että kansallinen kulttuuri säilytetään. Tällainen kulttuurivaihto on sen takia erittäin tärkeätä, hän korosti.
Soomelt muistutteli vielä siitä, että Viron jakso Neuvostoliiton osana tappoi osan kulttuurista, eikä luontaisia yhteyksiä Suomeen ollut.
– Nyt rakennamme sitä uudelleen. Nykyisin vaihto on helppoa ja nopeaa. Ehkä jonakin päivänä meillä on vielä tunnelikin valmiina Helsingin ja Tallinnan välillä, jolloin asioiminen on vieläkin nopeampaa, hän toivoi.

Tunnelista puhui myös Viru-Nigulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Riho Hutsar.
– Suomen satavuotisjuhlan teema ”Yhdessä” on juuri kuin meidän maidemme kulttuuristen ja taloudellisten siteiden historiallinen läpileikkaus, joka on alkanut seprakaupasta, jatkunut Mu isamaa ja Maamme -laulun samasta sävelmästä. Tulevaisuudessa maitamme yhdistää tunneli ja Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupunki Talsinki.
– Siihen väliin mahtuu vielä tuhansia muita yhteistyön pisteitä. Monet kansat toivoisivat naapurinsa kanssa samanlaisia suhteita kuin mitä meillä on, Hutsar sanoi.

Hän jatkoi, että nykyään Sepramarkkinoista on kehittynyt kulttuuritapahtuma sekä virolaisille että suomalaisille, jossa perinteet ovat muuttuneet. Seprakauppa on nykyisin markkinamyyntiä, kulttuuriohjelmaa, käsitöitä, laulua, tanssia sekä hyvää ruokaa ja juomaa.
– Tässä tapahtumassa kuitenkin elävät kaikki hyvät seprakaupan periaatteet: avoimuus ja luottamus ihmisten kanssakäymisessä sekä mukava yhteistyö, jossa kumpikin osapuoli saa jotain toisen kansan elämästä ja kulttuurista.
Hutsarin mielestä nykyisistä mahdollisuuksista on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa.
– Suomenlahti, joka yhtäältä erottaa ja toisaalta yhdistää, on elämässämme muuttunut sillaksi, mitä pitkin kuljetaan Tallinnasta ja Helsingistä vastavuoroisesti työssä sekä turisteina kylässä. Tällaisista itsestään selvistä oikeuksista ja mahdollisuuksista meidän on huolehdittava myös seuraavat sata vuotta yhdessä, koska Virolla on samat toiveet ja tavoitteet, hän totesi.

Suomen puheen Virolle pitänyt Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen sanoi, että Sepramarkkinat ovat osa virolaisten juhlavuotta.
– 100-vuotisjuhlaan liittyvät tapahtumat piirtävät esiin Viron valtion perustamisen virstanpylväät. Oman maan 100-vuotisjuhla on tärkeä kaikille virolaisille ja sitä vietetään näyttävästi ja hauskaa pitäen kautta koko Viron ja ympäri maailmaa. Me täällä Virolahdella haluamme Sepramarkkinoiden olevan osa Teidän 100-vuotisjuhlaanne.
Ukkola-Paronen muistutteli myös siitä, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa eteläiseltä naapuriltamme.
– Meistä moni on matkustanut useasti niin ystävälliseen naapurimaahan Viroon. Maan monipuolinen historia, nähtävyydet ja käsityöt ovat asioita joiden pariin palataan vuodesta toiseen. Naapurimaan kansan ystävällisyys ja palvelualttius on käsin kosketeltavaa ja siitä meillä suomalaisilla on paljon opittavaa. Virolla on pitkä historia korkeatasoisen koulutuksen järjestämisestä, tästä voitte olla ylpeitä.
– Olette kokeneet kovia pitkän historian aikana, mutta olette selvinneet niistä omien kansalaisten ansioista. Virolaiset tunnetaan sitkeinä puurtajina ja aina uutta kokeilevana henkilönä. Yrittäjyys tulee teille jo äidin maidossa.

Ja kun markkinoilla oltiin, oli sinne saapunut myös joukko virolaisia myymään tuotteitaan. Saarenmaalaisia kauppiaita olivat Kalju ja Lenne Laanemaa. He toivat Klamilan markkinoille juustoja ja lihavalmisteita.
– Näistä osa on Saarenmaalta, mutta myös Pärnusta eri tuottajilta. Kauppa on käynyt täällä oikein hyvin, Kalju Laanemaa kiitteli.
Sepramarkkinoilla kauppiaat olivat jo kolmatta kertaa mukana.
– Haminassa oli neljä vuotta sitten enemmän väkeä, mutta kauppa on täällä käynyt paremmin kuin siellä. Ehkä se johtuu siitä, että ihmisillä on nyt paremmin varaa ostaa kuin silloin, hän arveli.
Saarenmaalaisten mielestä suomalainen ja virolainen asiakas ovat hyvin samanlaisia.
– Ei heissä mitään isoa eroa ole. Samanlaista kaupankäyntiä tämä on.
Sepramarkkinat järjestetään kahden vuoden välein vuorotellen Suomessa ja Virossa. Tämänkertaisten markkinoiden päävastuullisina järjestäjinä toimivat Virolahden kunta ja Pro Kelkkaniemi ry.
JUKKA KINNUNEN

Kommentteja aiheesta “Klamilassa rakennettiin kulttuurisiltaa Suomenlahden yli

  • 18.7.2018 at 10:51
    Permalink

    Palvelualttiudesta voidaan olla eri mieltä, ja maassa maan tavalla. Mutta missä ovat itä Virun kauppiaat, Saaremaa tuskin on itä Viroa. Kuitenkin hyvä asia että nämä markkinat elvytetään vaikka suuri naapuri on nyt välissä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Jätetäänkö kesäaika vai talviaika?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä