Virolahden rannikolla pahin sinileväkesä vuosikausiin

HELTEISET SÄÄT ovat tehneet kuluvasta kesästä pahimman sinileväkesän vuosikausiin Virolahden rannikolla. Esimerkiksi Rautalanselällä levää on ollut runsaasti jo juhannuksesta lähtien.
Sinilevät tarvitsevat kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita. Kaikkia niitä on tänä kesänä ollut yllinkyllin. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila nimeää tällä kertaa suurimmaksi syypääksi Tanskan salmien kautta Itämereen tulleet suolapulssit.
– Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi vaikuttaa nyt koko Suomenlahden tilaan. Osittain tilanne johtuu Itämereen vuosina 2014–2016 tulleista suolapulsseista, jotka ovat työntäneet vanhaa suolaista ja fosforipitoista pääaltaan syvävettä Suomenlahdelle.
Sinilevien kukinta ei siis tällä kertaa johdu ensisijaisesti Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä.
– Ne ovat alentuneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella, Knuuttila toteaa tyytyväisenä.

Kaakonkulman järvillä sinilevää ei ole tiettävästi havaittu, tai ainakaan havainnoista ei ole ilmoitettu leväseurantaan. Sinilevältä on vältytty myös Myllylammen uimarannalla, joka useina kesinä on ollut ongelmallinen kohde.
– Myllylammen uimakoulu siirrettiin varmuuden vuoksi Halmaanjärvelle, kun säät ovat nyt olleet otollisia sinileväkukinnoille. Myllylammella ei kuitenkaan ole ainakaan näkyvästi sinilevää, joten rannalla voi käydä uimassa, vapaa-aikaohjaaja Veli-Matti Ahonen kertoi viime viikolla.
Ahonen kuitenkin kehottaa uimareita ja kyläläisiä tarkkailemaan niin Myllylammen kuin muidenkin rantojen vettä.
– Jos rantaan ilmestyy turkoosin värinen nauha tai vesi alkaa muistuttaa väriltään hernerokkaa, uimista on ehdottomasti vältettävä.
Levähavainnosta kannattaa ilmoittaa terveystarkastajalle ja ympäristökeskuksen leväseurantaan.

Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että sinileväiseen veteen pitää aina suhtautua varoen, sillä sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa muun muassa iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.
Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei saa käyttää talousvetenä eikä syötävien kasvien kasteluvetenä. Vettä ei myöskään saa käyttää löylyvetenä, sillä höyryn mukana levämyrkyt päätyvät ihmisen hengityselimiin.
Edes kuumennettuna sinileväpitoinen vesi ei ole käyttökelpoista.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja, joita kasautuu rannoille.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Marju Perilä

Viikon kysymys

Kuuluuko hautausmaakäynti jouluusi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä