0

Vanhoja tavaroita ja uusia ajatuksia – matka Tikkalaan ja Sokojalle

Matkalla

On vierähtänyt aikaa jo lähes vuosi siitä, kun Ite ja yhessä -toiminnassa syntyi ajatus tutustumismatkasta jonnekin, missä tehtäisiin aktiivista ja innovatiivista työtä samoilla teemoilla, joiden parissa täällä Kaakonkulmallakin toimitaan; kylätoiminta, ystävätoiminta ja vapaaehtoistoiminta.
Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi Tikkalan kylä Jyväskylässä. Tuosta löydöstä alkoi suunnittelu ja järjestely, jonka lopputulos oli tutustumismatka Tikkalaan ja Sokojalle kesäkuun alkupuolella.

Matkan ensimmäinen varsinainen tutustumiskohde löytyi tutunoloisen tien päästä; mutkikas hiekkatie, maalaismaisemaa kymmeniä kilometrejä, järviä, metsää, maatiloja ja aina välillä taloja.
Sitten saavuimme Tikkalaan kylän keskustaan.
Vanha kunnon kyläkauppa ja mutkan takaa löytyi kuitenkin jotain uutta ja modernia, uusi koulu ja päiväkoti. Siellä pihalla meitä odotti oppaamme, kyläaktiivi Paula Määttä. Hän kertoi innostuneesti kyläalueen aikaansaannoksista ja sen tulevaisuuden suunnitelmista.
Tikkalan kyläkeskus sijaitsee kolmen tien risteyksessä Jyväskylän eteläpuolella. Jyväskylään, Korpilahdelle ja Petäjävedelle on sieltä parinkymmenen minuutin ajomatka.
Vuoden 2009 alusta alkaen Tikkalan kylä on kuulunut Jyväskylän kaupunkiin. Kaikkiaan kylän alueella on noin 90 vakituisesti asuttua taloa, joissa asuu noin 250 henkilöä. Viime vuosina niin kylän asukasmäärä kuin myös kyläkoulun oppilasmäärä on hiljalleen noussut.
Alueen kaavoittaminenkin on käynnissä. Lomakaudella Patajärven ja Muuratjärven väliin sijoittuvan Tikkalan väkiluku kasvaa reilusti. Mökkejä ja saunoja on huomattavasti vakituisia asumuksia enemmän.

Paulan opastuksella saimme tutustua ensin kouluun, joka on monella tavoin kylän keskus. Vuonna 2009 koulussa oli 39 oppilasta ja tulevana syksynä tässä alakoulussa aloittaa opiskelun 80 lasta.
Toimintojen keskus se ei ole vain tälle kylän kasvavalle joukolle lapsia ja heidän perheitään, vaan myös ikäihmisille ja muille kyläläisille. Koulussa on paljon yhteistoimintaa eri ikäisille niin koulupäivän aikana kuin iltaisinkin. Kylien yhteyshenkilöillä on myös avain koululle, siten tilojen käyttö on mahdollisimman joustavaa.
Paula Määttä mainitsikin, että kylällä avainsana on luottamus.
– Kun ihmiset luottavat toisiinsa, voi syntyä hienoa yhteisöllisyyttä ja uusia tapoja toimia.

Kokoavana voimana Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n (Poko) tehtävänä on kehittää alueensa liikunta-, virkistys- ja kulttuuritoimintaa kaikenikäisille asukkaille.
Poko toimii viiden kylän alueella, yhteistyössä on tässäkin tapauksessa voimaa ja se onkin luonut monia innovatiivisia ratkaisuja muun muassa Jyväskylän kaupungin palvelusektorin kanssa.
Erilaisin hankkein on tuettu esimerkiksi kulttuurista yhteistyötä, lähiliikuntapaikkojen rakentamista, kyläsuunnitelmien työstämistä, nuorten kesätyöllistämistä sekä lähiapukokeiluja.
Uutena, suurena ponnistuksena tulee olemaan asumisoikeusasuntojen rakentaminen kylälle koulun läheisyyteen.
Hankkeen pohjana on alueen ikäihmisten parissa tehty haastattelututkimus, jonka mukaan he toivoivat tulevaisuudelta etupäässä kahta asiaa: juttuseuraa ja ”jos pääsis vähän helpommalla”.
Tältä pohjalta kylälle alettiin suunnitella asumisoikeusasuntoja. Näiden suunnittelu on jo niin pitkällä, että toiveissa on asuntojen valmistuminen muutaman vuoden sisällä. Asukkaaksi pääsee maksamalla noin 15 prosenttia asunnon arvosta eli noin 15 000-20 000 euroa.
Yhtiövastike tulee olemaan noin 400 euroa sisältäen hoitokulut ja lainan lyhennykset. Rahoitus asunnoille tulee ARA:n kautta. Yhteisöllisyys on avainsana myös tässä rakennushankkeessa. Taloihin tulee muun muassa yhteisiä tiloja, joita voivat käyttää niin ikäihmiset kuin kaiken ikäisille suunnatut ryhmät.
Suunnitelmissa on myös hyvinvointitila, jossa voi toimia erilaisia alan yrittäjiä.

Jotta palveluja saadaan lähelle kyläläisiä, alueella on kehitetty ja kokeiltu monenlaisia palvelumalleja. Osuuskunnan jäsenet tekevät muun muassa kyläpiika-tehtäviä.
Kyläpiian ja nuoren kesätyöntekijän palveluista saimme nauttia mekin, sillä he olivat valmistaneet meille seurantalolla tarjoillun maittavan lounaan sekä Hangasjärven erämaakämpällä nautitut kahvit. Lähipalveluja tuottaa myös kokeiluna työskentelevä kyläsairaanhoitaja.
Tällä hetkellä selvitellään Postin kanssa tehtävää yhteistyötä lähipalvelujen tuottamisessa.
Pää pyörällä kaikesta kuulemastamme nousimme bussiin ja matka jatkui kohti pohjoista.
Pitkän ajomatkan jälkeen maistui niin ruoka kuin jaloittelulenkitkin lähimaastossa. Pienenä yllätyksenä takataskussa järjestäjillä oli sovittu Leena Harjunpään piipahtaminen paikan päälle.
Tämä ikään kuin maistiaisena seuraavan päivän tarjonnasta.
Koska olimme perjantaina ahkeroineet matkan kanssa, lauantaina olimmekin jo aivan Kokkolan Sokojan kylän nurkilla. Pieni matka valtatieltä vei kylään, josta löytyi rinnan niin uusia kuin vanhojakin asumuksia. Mutkan takaa aukesi kuitenkin vaikuttava kokonaisuus, ei jäänyt epäselväksi, että olimme tulleet perille.
Tien vieressä kohosi vaalea kirkkorakennus ja sen vieressä kellotapuli. Jykevät kiviportaat veivät kirkon etuovelle, joka oli ympäröity puutarhalla.
Leena Harjunpää ja Martti Nykänen ovatkin saaneet Sokojan talollaan paljon aikaan. Keskipohjalaisessa hirsituvassaan Leena kertoi tarinoita talon historiasta, omasta intohimostaan vanhoihin hirsirakennuksiin, kustavilaisiin tuoleihin ja vanhoihin nukkeihin.
Pihalta löytyi mielikuvituksellisia ratkaisuja niin saunaan, makuuhuoneeseen kuin ulkohyyskään eli huussiin. Nooan arkkia ei varmaan kaikilta pihoilta löydy, mutta täällä sekin oli, aivan kuin olisi aina ollut paikallaan. Arkin sisällä on yli 300 pientä eläintä, osa itse kerättyjä ja osa lahjoituksena saatuja.
Lukuisille kirsikkapuillekin löytyi selitys. Leena kun ei pidä puolimätien omenien poimimisesta nurmikolta. Kirsikat ovat parempi ratkaisu, linnut ovat haltioissaan sadosta ja hoitavat sen korjuun.

Vielä ennen lähtöämme Leena kertoi kirkossa sen rakentamisesta ja lukuisista yksityiskohdista, joita rakennuksesta löytyi. Kirkko on Leenan syntymäpäivälahja miehelleen Martille ja se on valmistettu Pyhtään keskiaikaisen kivikirkon mallin mukaan.
Tuo kirkko oli Martin työpaikkana 21 vuotta hänen toimiessaan pappina Pyhtään seurakunnassa. Monet Leenan sukulaiset ja kyläläiset ovat osallistuneet kirkon rakentamiseen ja sisustamiseen, joten se on hieno osoitus yhteisöllisyydestä ja siitä, mitä lennokkailla ideoilla ja yhdessä tekemisellä voi saada aikaan.
Yli-Sokojan kylässä on 71 asukasta ja se on ruotsinkielistä aluetta, jossa talkooperinne elää vahvana. Kyläläiset ovat muun muassa maalanneet Leenan ja Martin talon ja muutenkin he ovat saaneet monissa töissä apua eri taloista mm. traktoria tarvittaessa. Kyläläiset ovat ottaneet myös pikkukirkon omakseen, sillä siellä pidetään kaikille avoin iltahartaus aina kello 21 ja kirkossa on järjestetty monia hää- ja kastetilaisuuksia.
Kirkolta alkaa myös vuosittain järjestettävä vaellus Kaarlelan keskiaikaiseen kirkkoon.

Paljon näimme ja koimme Sokojalla, mutta varmasti paljon tarinoita jäi vielä kuulemattakin. Mitä sisälsi hirsiaitta, jonne emme päässeet sisälle? Mikä onkaan valtavien tupaan vievien kiviportaiden tarina? Entä talon vierellä kulkevien kivistä rakennettujen kiviaitojen salaisuus?
Millainen tulee olemaan Leenan ja Martin vanhuuden aitta, jonne pääsee rollaattorilla?
Nuo tarinat jäivät kuitenkin seuraavaan kertaan, sillä seuraavaksi yöksi oli luvattu ehtiä kotiin. Vielä siis vilkutukset Leenalle ja kokka kohti etelää.
Kotimatka sujuikin joutuisasti, alamäkeä kun tulimme.
Kerätyn palautteen perusteella väki oli tyytyväinen matkaan ja sen antiin. Uusia reissuja toivottiin ja kiitosta sai niin kohteiden valinta, sängyt ja yöpymispaikka, järjestelyt, yhteishenki, aikataulu kuin sää ja ruokakin. Ikimuistoinen oli sana, joka toistui monen retkeläisen palautteessa.
Myös uusia alkuja matkalla nähdyistä ideoista on laitettu itämään, toivottavasti saamme viimeistään syksyllä maistaa täällä hieman Tikkalan henkeä.

SATU SUNI

Viikon kysymys

Puututaanko koulukiusaamiseen riittävästi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä