Linnoituksista ei ikinä ole ollut hyötyä

RÄVÄKÄSTÄ puhetyylistään tunnettu historioitsija Teemu Keskisarja ei säästellyt sanojaan myöskään Operaatio Salpalinja -tapahtuman lavalla bunkkerimuseolla perjantaina.
– Mistä helvetin syystä ihmiset näkevät niin paljon vaivaa linnoitusten rakentamiseen, Keskisarja paukautti ensi sanoikseen.
Kysymystään hän perusteli sillä, ettei yhdestäkään linnoituksesta ole ikinä ollut mitään ratkaisevaa hyötyä, alkaen muinaisista linnavuorista ja keskiaikaisista kivilinnoista.
– Ja ensimmäisen maailmansodan linnoitteet ovat tyypillisin esimerkki älyttömän kalliista linnoituksista, joista ei ollut mitään hyötyä.

Keskisarjan näkemyksen mukaan kuuluisin esimerkki linnoitusten hyödyttömyydestä on kuitenkin 1920–30-luvun Suomesta, joka unohti linnoittaa itärajansa ennen kuin se oli myöhäistä.
– 1920–30-luvuilla Suomen puolustusbudjetit olivat hyvää eurooppalaista keskitasoa. Tällaisen jälkiviisaan historioitsijan on helppo sanoa, että raha meni vääriin tarkoituksiin, kun sitä käytettiin muun muassa älyttömän kalliiden huippuristeilijöiden hankintaan. Mitä hyötyä panssarilaiva Ilmarisestakaan oli sodassa?
Kun Kannaksen linnoittamisessa vihdoin ryhdyttiin tositoimiin, Mannerheim-linjasta ei kovin ihmeellistä ehditty saada.
– Niin sisukasta kuokkamiestä ei olekaan, joka yhdessä kesässä pystyisi rakentamaan linnoitteen edes Kannaksen edullisiin olosuhteisiin. Linja kuitenkin täytti tehtävänsä ensimmäisissä joulukuun taisteluissa. Suomalaiset olivat vähällä rahalla ja nopeasti saaneet jotain aikaan.
Suomalaiset pystyivät taistelemaan puna-armeijan moottoroituja joukkoja vastaan omilla köyhän miehen eränkäyntitaidoillaan, mutta loppupeleissä talvisota ratkesi Mannerheim-linjan murtumiseen.
– Fysiikan laeille ei voi mitään. Jos tarpeeksi monta kertaa pommittaa tykillä samaa kohdetta, vahvinkin linnoite murtuu.

Salpalinjaa Keskisarja luonnehti aivan käsittämättömäksi rakennushankkeeksi.
– 35 000 miestä töissä, valtavat määrät betonia, huikeita innovaatioita, viisi prosenttia valtion budjetista. Suomen kaikkien aikojen suurin rakennustyömaa. Aina voi kuitenkin kysyä, olisiko resurssit voinut kesällä 1940 käyttää järkevämmin kuin Salpalinjan rakentamiseen.
Keskisarja vastasi kysymykseensä itse todeten, ettei järkevämpää resurssien käyttökohdettakaan siinä tilanteessa välttämättä ollut.
– Aseitakin oli siihen aikaan vaikeaa saada, ja ne olivat älyttömän kalliita.
Salpalinjan rakentamisen hyötyjä Keskisarja piti kuitenkin yhtä vähäisinä kuin muidenkin linnoitusrakennelmien.
– Se saattoi pidätellä Neuvostoliiton hyökkäystä maaliskuussa 1941. Kenties Salpalinja oli se ratkaiseva pikkuseikka, joka sai Stalinin lykkäämään hyökkäystä kesään 1941, jolloin se oli jo myöhäistä.
Keskisarja ei halunnut arvioida myöskään sitä, olisiko Salpalinja kestänyt puna-armeijan hyökkäyksen.
– Sitä emme saa tietää koskaan. Sitä on mahdotonta laskea. Sodankäyntiin liittyy liian paljon muuttujia, inhimillisiä tekijöitä, suurvaltapolitiikkaa. Salpalinja on liian iso probleema.
Keskisarja huomautti, että nykypäivänä linnoituksista ei enää ole mitään muuta hyötyä kuin matkailukohteena.
– Sota muuttuu. Kukaan ei tiedä, alkaako seuraava sota pitkän kantaman ohjuksilla vai sissisotana väkijoukon keskellä.

Marju Perilä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Jätetäänkö kesäaika vai talviaika?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä