0

Korpsaaren rannalta löytyi kivilaitureita

MUSEOVIRASTO onnistui lähes nappiin viime viikolla tekemissään tutkimuksissa, jotka koskivat Virolahden louhostoimintaa Korpsaaressa ja sen ympäristössä. Tutkijaryhmä paikansi saaren rantavesistä viisi kivilaituria, joista louhitut kivet on siirretty proomuihin.
– Niitä löytyi saaren länsipuolelta. Ne ovat sellaisia, että rannasta tulee luiska, joka on kivilohkareilla tuettu. Veden alla taas on suorakulmion muotoinen kivirakennelma. Se on kylmämuurattu laiturin jäännös. Siihen proomut ovat kiinnittyneet lastausta varten kylkikiinnityksellä, tutkija Riikka Tevali kertoo.

Tevali muistuttaa, että laiturilöydökset ovat kokonaan uusia.
– Näistä meillä ei ollut mitään tietoa, eikä mitään ennakkokäsitystä siitä millaisia ne voisivat olla. Tämä selvittää aika paljon sitä, kuinka kiviä on täällä lastattu ja siirretty muualle louhimisen jälkeen, hän lisää.
Laitureiden osalta Tevali pitää mielenkiintoisena muun muassa tuota kylmämuurausmenetelmää.
– Niissä ei ole hirsikehikkoa, joiden sisään kivet olisi ladottu. Mitään jäänteitä tai merkkejä hirsikehikoista ei löytynyt.
Löytyneet laiturirakennelmat ajoittuvat Tevalin arvion mukaan 1700-luvulle.
– Vanhimmat ovat varmasti sieltä vuosisadan alkupuolelta ja myöhäisemmät loppupuolelta, ehkä myös 1800-luvun alkupuolelta.

Viime viikon ajan kenttätutkimuksia Korpsaaressa ja sen lähivesistöissä tehnyt ryhmä paikansi myös saaren koillispuolelta kolme hylkyä. Niistä yksi on hyvin selkeä uponnut kivilastissa ollut proomu. Kaksi muuta kohdetta jäivät hieman epämääräisemmiksi.
– Mutta nekin ovat todennäköisesti uponneita kiviproomuja, Riikka Tevali päättelee.
Parhaiten säilynyt hylky on todennäköisesti sama, joka on ollut Museoviraston kartoilla aiemminkin. Alueelta tunnetaan muutamia muitakin hylkyjä.
Kivien kuljetuksiin käytetyt proomut ovat olleet niin sanottuja lodjia tai muita vastaavia yksinkertaisia ja kannettomia aluksia.

Arkeologisessa mielessä Riikka Tevali pitää Virolahdelta tehtyjä löytöjä hyvänä lisänä vanhastaan tunnettuun.
– Nämä louhokset Virolahdella ovat jo valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Tämä tuo siihen yhden aspektin lisää. Siitä, miten kiviä on ennen vanhaan siirretty, ei ole tähän mennessä ollut juurikaan tietoa, hän muistuttaa.

Muun muassa Heponiemen louhosalueen vieressä tiedetään olevan laiturirakenteiden jäänteitä, mutta tarkempi kuva siitä kuinka massiiviset kivet on lastattu proomuihin tai vastaaviin kuljetusaluksiin, on jäänyt epäselväksi.
Tämä taas johtuu paljolti siitä, ettei tutkimus ole ulottunut riittävän pitkälle.
– Arkeologinen tutkimus pysähtyy aika usein vesirajaan. Sen alle ei ole juurikaan menty, Tevali tiivistää.
Korpsaaressa laiturirakenteet löytyivät juuri vesirajan alta. Nykyisin tutkijoiden käytettävissä oleva viistokaikuluotausmenetelmä helpottaa tutkijoiden työtä oleellisesti.
– Kokeilimme sukellustakin, mutta siellä ei kyllä näe juuri mitään. Viistokaikuluotaus on tällaisissa paikoissa kaikkein paras menetelmä.

Meriarkeologi Riikka Tevali vastaa niin sanotun BalticRIM-hankkeen meriarkeologisesta toiminnasta Suomessa.
Hankkeen puitteissa tuodaan esille ja piirretään merialueen kartoille merellistä ja vedenalaista kulttuuriperintöä yhdistettynä meneillään olevaan merialuesuunnitteluun.
Hanke kertoo ja kuvailee mitä ovat ja missä sijaitsevat Suomen kiinnostavimmat laivaloukut, merelliset taistelualueet, majakat sekä merelliset ja vedenalaiset kulttuurimaisemat.

JUKKA KINNUNEN

Viikon kysymys

Häiritseekö postilakko elämääsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä