Laitetaanko rautaa vai aitaa rajalle, kysyttiin villisika -seminaarissa Harjussa.

JOS AFRIKKALAINEN sikarutto rantautuu Suomeen, se lopettaa alueellisesti kaiken metsästyksen. Rajoitusalueen laajuudesta ja kestosta päätetään tapauskohtaisesti.
Viime viikon sikaseminaarissa Harjun oppimiskeskuksessa kyseltiin myös itärajalle suunnitellun sika-aidan perään. Hanke vaikuttaa utopistiselta.
– Itse en usko, että sitä tulee, mutta kun tällaisia juttuja tulee esille, niin meilläkin niitä silloin tutkitaan. Meillähän raja on liian pitkä ja sikakin on liian viisas, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi.
Aitojen rakentamista on kaavailtu milloin missäkin. Muun muassa sianlihan suurtuottajamaa Tanska haluaa suojautua afrikkalaiselta sikarutolta ja suunnittelee aidan rakentamista Saksan vastaiselle rajalleen.
– Tanskan aidan pituus olisi 75 kilometriä ja se maksaisi 10 miljoonaa euroa. Mitähän se meillä maksaisi, kyseli Tiina Toppari Eläinten terveys ETT ry:stä.

Sikaruton leviäminen itäisestä Euroopasta länteen sai tänä syksynä hälyttäviä piirteitä, kun ensimmäinen ruttotapaus löydettiin Belgiasta. Maasta löydettiin tautiin kuolleita villisikoja ja nyt selvitellään sitä, miten tauti on voinut tehdä 850 kilometrin loikan länteen.
– Epäillään, että se olisi lähtenyt jonkun itäeurooppalaisen rekkamiehen eväistä liikkeelle. Joka tapauksessa tämä on ollut hälyttävä uutinen. Tietysti on niinkin, että kun tauti on nyt noin lähellä Saksaa ja Ranskaa, siihen varmasti suhtaudutaankin EU-alueella toisella tavalla kuin aikaisemmin, Husu-Kallio totesi.
Belgian tapauksen lisäksi tauti on pahentunut Puolassa ja Romaniassa tämän vuoden aikana.
– Ja sitä on nyt löydetty myös Kiinasta. Nyt kysymyksessä on myös tappavampi tauti kuin aikaisemmin, Husu-Kallio muistutti.
Suomessa mietitään kuumeisesti keinoja, joilla taudin leviäminen voitaisiin estää. Jaana Husu-Kallion mielestä siltä voidaan edelleen välttyä.
– Suomalaiset sikatilat tietävät tämän ja tekevät kaiken mahdollisen, ettei tauti tule sinne. Toinen juttu on tietenkin villisikakannan pitäminen kurissa.

Suomessa linjattiin jo kolmisen vuotta sitten, että villisikoja pitäisi metsästää vuosittain noin 1 600 kappaletta, jotta kanta pysyy kurissa. Tavoitteeseen ei ole päästy.
Tänä vuonna, syyskuun 10. päivään mennessä, sikanäytteitä vastaanottava Evira oli saanut koko maasta 399 näytettä. Niistä 270 oli tullut Kaakkois-Suomesta, joka on suoraan etulinjassa taistelussa sikaruttoa vastaan.
Todellinen sikojen kaatomäärä on tätä suurempi, koska kaikista sioista ei ole lähetetty näytettä. Viime perjantain tilanteen mukaan Suomen Riistakeskuksen ylläpitämään Omariista -palveluun oli ilmoitettu 592 kaadettua villisikaa. Niistä Kaakkois-Suomen alueelta oli ammuttu 355. Nämäkään luvut eivät välttämättä pidä tarkalleen paikkaansa, sillä kaikkia kaadettuja eläimiä ei Omariistaan ilmoiteta.
Lainsäädännöllisesti sikojen metsästystä on helpotettu. On muun muassa sallittu keinovalon käyttäminen ruokintapaikoilla ja metsästysaikoja on rukattu. Metsästäjät toivovat edelleen, että pimeänäkölaitteiden käyttö sallittaisiin.
Virolahden seminaarissa paikalla olleet Eduskunnan Eräkerhoon kuuluvat kansanedustajat eivät lupailleet siihen nopeaa ratkaisua, mutta sen sijaan poikkeuslupien hakeminen riistakeskukselta voisi tuottaa toivotun tuloksen.
Yksikään metsästäjä ei halua afrikkalaista sikaruttoa kotikulmilleen, koska sillä voi olla tuntuvia seurauksia.
– Yksikin sikaruttotapaus aiheuttaa kaiken metsästyksen kieltämisen alueellisesti. Alueen laajuus katsotaan tietenkin tapauskohtaisesti, mutta selvää on, että metsästykseen tulisi paljon rajoituksia. Kielto ei varmastikaan tule ministeriöstä heti samana päivänä, mutta muutamassa päivässä kuitenkin, kertoi ylitarkastaja Leena Oivanen Evirasta.
Kaiken metsästyksen kieltämisellä pyritään siihen, ettei sikaruttoalueella olevia muita mahdollisesti sairaita eläimiä ajeta levälleen uusille alueille, jolloin tauti pääsisi leviämään.

Harjun seminaarin järjesti Suomen Sikayrittäjät ry yhteistyössä Metsästäjäliiton Kymen piirin kanssa. Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg korosti, että metsästysseuroille maksetaan 90 euroa jokaisesta Eviralle lähetetystä näytteestä. Yhdistys haluaa näin pitää osaltaan huolen siitä, että villisikojen metsästäminen olisi aktiivista.
Maksatuksia on tehty nimenomaan Kaakkois-Suomen ja Itä-Uusimaan seuroille.
– Tähän mennessä vähintään yhden maksun on saanut noin 250 metsästysseuraa tai seuruetta. Seuratoiminta-avustuksen maksaminen jatkuu toistaiseksi, mutta ei se mikään pysyvä käytäntö ole, Berg muistutti.
Lisäksi Evira maksaa näytelähetyspalkkiota 40 euroa karjuista ja 100 euroa emakoista.

JUKKA KINNUNEN

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kannattaako Villinranta myydä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä