0

Salpalinjan vastuukysymykset puhuttivat maanomistajia – ministeriön tilaisuudessa valotettiin rakenteiden luovutusprosessia

VASTUUKYSYMYKSET nousivat tapetille, kun maanomistajat oli kutsuttu infotilaisuuteen jossa kerrottiin Salpalinjan rakenteiden hallinnan siirtämisestä maanomistajille.
Onko vastuu maanomistajan, jos kävijä loukkaa itsensä Salpalinjaan liittyvissä rakennelmissa, oli yleinen huolenaihe Valtionvarainministeriön järjestämässä infossa Luumäen hotelli Salpassa.

Puhujat pyrkivät rauhoittelemaan huolta, vaikka täysin yksiselitteisiä vastauksia ei kyetty antamaan.
– Kun maanomistaja saa rakenteen hallintaansa, vastuukysymykset määrittyvät samalla tavalla kuin muissakin kiinteistöissä. Vastuu turvallisuudesta on maanomistajalla, jonka täytyy huolehtia ettei omaisuus aiheuta vaaraa. Turvallinen liikkuminen täytyy tarvittaessa varmistaa esimerkiksi varoituskyltein ja aitaamalla, totesi toimialajohtaja Tuomas Pusa Senaatti-kiinteistöistä.
Senaatti on viime vuosina rakentanut kohteisiin turvalaitteita, kuten aitoja, asentanut varoituskylttejä ja sulkenut joitain luolia ja bunkkereita. Apua turvalaitteisiin luvattiin tulevissa maanmittaustoimituksissa, joissa voidaan rahoittaa esimerkiksi aitoja tai lukkoja kohteisiin.
– Bunkkeriin ei voi vahingossa joutua. Jos sinne menee, kantaa siitä itse ison riskin, valtiovarainministeriön osastopäällikkö Juha Sarkio linjasi.

Vaikka valtio luopuu Salpalinjan rakenteista, sinne jää 44 kokonaisuutta, joista puhutaan huippukohteina. Esimerkiksi linnoituslaitteiden ja työmaaleirien muodostamat alueet pyritään suojelemaan kootusti.
– Kohteet on säilytettävä, ja ja niitä on hoidettava ja käytettävä siten, että niiden ominaispiirteet säilyvät kertoi osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta.
Suojelustatusta huippukohteille ei ole vielä haettu.
Toimintatavat ovat osin auki, mutta Härö arveli, ettei jatkohoito poikkea suuresti siitä, miten huippukohteita nykyisin hoidetaan. Museovirasto on kokoamassa opasta kohteiden hoitoon. Kunnostushankkeisiin on myös mahdollista saada avustusta Museovirastolta.
Korsujen ja luolien käyttöä esimerkiksi varastoina voidaan jatkaa. Niitä on myös mahdollista muuttaa esimerkiksi matkailukäyttöä varten, mikäli se ei vaaranna niiden luonnetta linnoituskohteina.
Samaten metsätalous on sallittua.
– Normaali metsänkorjuu on sallittua. Toivomme, että huippukohteiden ympäristössä metsätaloutta harjoitettaisiin samalla ohjeistuksella kuin muinaisjäännöskohteissa.

Maanmittaustoimitukset joilla rakenteiden hallinta siirretään maanomistajille alkavat Kaakkois-Suomen osalta alkuvuonna 2019. Toimituksista ei aiheudu kustannuksia maanomistajille.
– Myöskään kiinteistöverot eivät ole nousemassa hallinnon siirron myötä, linjasi Juha Sarkio.

 

Salpalinjaa ehdotettu Unescon maailmanperintökohteeksi
Salpalinjaa on ehdotettu Suomesta yhdeksi kohteeksi, jota haetaan Unescon maailmanperintöluetteloon.
Suomi päivittää kansallista aieluetteloa kohteista, ja avoimessa kyselyssä annetut ehdotukset arvioidaan asiantuntijatyönä. Kaikkiaan ehdotuksia on jätetty yli 60 kohteesta.
Päivitettyyn Suomen aieluetteloon valintaan korkeintaan neljä kulttuuri- tai luonnonperintökohdetta.
– Salpalinja on yksi kohteista, joita on ehdotettu. En tiedä, tuleeko se pysymään listauksessa, Mikko Härö Museovirastosta kertoi.
– Tämä ei ole ajankohtainen asia.

Olli-Pekka Härmä

Viikon kysymys

Aiotko asioida Vaalimaan Lidlissä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä