0

Ravijoen mittapato on seurannut veden valumaa jo 60 vuotta – ilmastonmuutos näkyy tuloksissa

MARRASKUUN alkupäivinä Ravijoen mittapadon läpi valui vettä 11,2 litraa sekunnissa. Määrä lasketaan valuma-alueen neliökilometriä kohti. Kysymyksessä oli hyvin tyypillinen marraskuun virtauslukema, joita pato on nyt tarjonnut Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen tarkasteltaviksi jo 60 vuotta.
Tyypillinen valuma ei kuitenkaan sovi vuoden jokaiselle kuukaudelle, sillä vuosikymmenet ovat osoittaneet tilanteen muuttuneen.
Tammi- ja helmikuussa valunta on ollut viime vuosina selvästi suurempaa kuin mittaushistorian alkuvuosina. Samoin toukokuussa nähdään nyt pienempiä valumalukemia kuin aikoinaan.

Ympäristökeskuksen hydrologi Antti Taskinen teki Ravijoen valunnasta niin sanotun trendianalyysin koko padon toiminta-ajalta aina viime vuoden loppuun saakka.
Analyysi kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
– Tammikuun nouseva ja toukokuun laskeva trendi ovat tilastollisesti merkitseviä 95 prosentin luottamustasolla. Tämä on yleensä se taso, mikä tieteellisissä artikkeleissa on käytössä. Lisäksi 90 prosentin luottamustasolla joulu-, helmi- ja maaliskuiden trendit ovat tammikuun tapaan nousevia, Taskinen selittää.
– Voitaneen tiivistää, että lumellisena aikana valunnat ovat kasvaneet, selkeimmin tammikuussa. Keväällä lumen sulannasta aiheutuvat valuntahuiput ovat vastaavasti pienentyneet. On syytä olettaa, että tämä on ilmastonmuutoksen vaikutusta, hän jatkaa.
Ravijoen mittapato on yksi Suomen jäljellä olevista 35:stä padosta. Kaakkois-Suomessa niitä on neljä. Ravijoen lisäksi sellaiset löytyvät Kouvolan Niittyjoesta ja kaksi muuta Ruokolahdelta Huhtisuonojalta ja Latosuonojalta.
– Ruokolahden padot kuuluvat maan vanhimpiin. Ne rakennettiin jo 1930-luvulla. Mittapatoja tehtiin silloin muuallekin Kaakkois-Suomeen, mutta muutama niistä jäi rajan taakse luovutetulle alueelle. 1950-luvulla todettiin, että verkosto ei ole kattava ja siinä yhteydessä päätettiin muun muassa Ravijoen padon rakentamisesta, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänakki Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta.
Suurimmillaan mittapatoverkosto oli 1970-luvulla, jolloin niitä oli koko maassa yli 90.
Padot on rakennettu virtavesiin, joissa yläpuoliset valuma-alueet ovat pinta-alaltaan pieniä. Pääosa kohteista on puroja ja ojia. Ravijoki on yksi suurimmista.
– Ravijoelle pato rakennettiin siksi, että joen varrella ei ole järviä, jotka aina pidättävät valumaa, Vähänakki sanoo.

Mittapatoja käytetään siis veden valuman seuraamiseen. Tarkoituksena on kerätä hyödyllistä tietoa muun muassa vesistömalleja ja tulvaennusteita varten.
Veden valumasta pystytään havainnoimaan muun muassa maankäyttöön liittyviä asioita, kuten ojitusten ja metsänhakkuiden vaikutuksia. Myös tuo jo mainittu ilmastonmuutoksen vaikutus tulee esille.
Nykyisin mittapatojen antama tieto tulee reaaliajassa, kun padot on automatisoitu.
Valunnan seuraaminen on osa ympäristöhallinnon laajaa hydrologista ohjelmaa. Valunnan lisäksi seurataan muun muassa järvien vedenpinnan korkeuksia, jokien virtaamia, pohjaveden määrää sekä lumen ja roudan määrää ja jään paksuutta.
Ravijoen ohella Kaakonkulmalla on seuranta-asemia Virojoella ja Urpalanjoella. Niillä seurataan vedenkorkeuksia ja virtaamaa.

Ravijoen mittapadon valuma-alueella seurataan myös roudan paksuutta, lumen määrää ja lumen vesiarvoja.
Käytännön havaitsemisen hoitaa ravijokelainen Pasi Saarainen, joka on tehnyt työtä nyt nelisen vuotta. Hän tekee kuukausittain tarkistusmittaukset ja hoitaa patoautomaatin häiriötilanteet. Roudan paksuutta ja lumiasioita hän seuraa Harjun oppimiskeskuksen läheisyyteen sijoitettujen kymmenen routaputken avulla.
– Havaitsijoiden rooli on erittäin merkittävä. He pitävät huolta padoista, muun muassa putsailevat patoallasta risuista ja lehdistä, sekä raportoivat poikkeustilanteista. Ennen kaikkea he käyvät lukemassa asteikolta säännöllisesti tarkastuslukemia. Nämä lukemat ovat korvaamattomia kun automaattisia mittaustuloksia ruvetaan tarkistamaan ja korjaamaan. Ravijoella meillä on erityisen tarkka ja luotettava havaitsija, Antti Taskinen kiittelee.

Ravijoen mittapadolla pitkän ajan valuntakeskiarvo on noin 12,3 litraa sekunnissa neliökilometriä kohti. Ennätysvaluma mitattiin 3. toukokuuta vuonna 1966, jolloin valuma oli 167,7 litraa sekunnissa neliökilometrille. Tämä tarkoittaa virtaamana 9,5 kuutiometriä sekunnissa. Viime vuosina tällaisiin lukemiin ei ole päästy.
– Ennätyslukema johtui varmaan hyvin lumisesta talvesta, jolloin toukokuun alussa sulamisvesiä oli liikkeellä paljon. Myös samoihin aikoihin sattuneet vesisateet ovat todennäköisesti lisänneet valuntaa, Pekka Vähänakki arvelee.
Alhaisin Ravijoen lukema mitattiin talvella 1987, jolloin valunta oli 1 litra sekunnissa.

JUKKA KINNUNEN

Viikon kysymys

Tarkistatko säännöllisesti palovaroittimen kunnon?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä