0

Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

Kaivoslakia tiukennettiin toissa kaudella sekä maanomistajan oikeuksien että kaivosyhtiöiden jälkitöiden ja alueiden ennallistamisen osalta. Silti jo nyt toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Jälkivastuista vapautuakseen kaivosyhtiöt ovat myyneet toimintansa, kuten Talvivaarassa, tai teettäneet tytäryhtiöllään konkurssin, kuten kanadalainen kaivosyhtiö Nivalassa.
Kaivoshankkeiden yhteydessä on noussut esiin kansalaisten perusteltu huoli ympäristöstä ja arjesta, mikä vastuullisten kaivosyhtiöiden mukaan aiheuttaa ongelmia myös niille itselleen sekä toiminnan kehittämiselle. Kaivoslakia pitää tiukentaa, vaikka nykyhallitus kaavaili päinvastaista. Isoimmat ongelmat koskevat valtauskäytäntöä, puutteellista verotusta sekä heikkoa ympäristövastuujärjestelmää.
Maailmalla lähtökohta on se, että valtio omistaa mineraaliesiintymät ja antaa halutessaan kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää näitä kohtuulliseen hintaan. Suomessa sen sijaan on käytössä 1700-luvulta peräisin oleva valtauskäytäntö, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sen alueen varanneelle.

Malminetsintään liittyvän varausilmoituksen tekeminen on Suomessa poikkeuksellisen helppoa ja halpaa. Se on johtanut valtavien alueiden turhiin varauksiin. Tällä hetkellä jo 1/8 Suomen pinta-alasta on varattu! Varausmaksujen korottaminen ja järjestelmän muuttaminen vähentäisi turhia varauksia. Myös Natura-alueet olisi jätettävä rauhaan. Esimerkiksi Heinäveden kaivoshankkeen alue on poikkeuksellisen haavoittuvainen: Aitolammesta on vain reilu kilometri Varisveteen ja noin 5 km Natura-alueisiin. Kaivostoiminta siellä vaikuttaisi kymmenien kilometrien päähän Suur-Saimaalle.
Toisin kuin muualla, varaus ei myöskään velvoita yhtiöitä maaperän tutkimiseen, mikä on johtanut joidenkin alueiden varauskierteiseen. Malminetsintälupa voi olla voimassa jopa 15 vuotta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa siten, että se kannustaa yhtiöitä tekemään pienempiä varauksia, mutta tehokkaampaa maaperän tutkimusta, minkä myötä vain pieniä pitoisuuksia sisältäviä varattuja alueita voidaan nopeammin myös vapauttaa muuhun käyttöön.

Suomi on tyytynyt kaivoksien osalta lähinnä välillisiin hyötyihin kuten palkkatuloista saataviin veroihin, kun muualla maailmalla yleisesti maksetaan rojalteja. Suomessa kaivosalueen maanomistaja saa vuosittain 0,15 % hyödynnetyn malmin arvosta, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa korvaus on yli 30-kertainen! Louhinnasta jopa 95 % on sivukiveä, josta syntyy myös suurimmat ympäristövahingot. Siksi Suomeen pitää saada kaivosvero, jota kerätään koko louhittavasta kivimassasta. Näin kaivosvero ohjaisi kaivauksia paremmin vain sinne, missä malmiesiintymät ovat rikkaimmat ja kaivostoiminta kaupallisesti perusteltua. Kaivosveron tuottoa pitää ohjata myös nykyistä paremmin kaivostoiminnan paikkakunnalle esimerkiksi korotettuina kiinteistöveroina.

Maiseman ennallistamiseen ja ympäristön jälkitöiden hoitamiseen yhtiöt pitää sitouttaa jo toiminnan aikana. Koska moni yhtiö tekee velkäjärjestelyjensä ansioista näennäistä tappiollista tulosta, toimiva keino kerätä rahoja jälkitöitä varten on rahastoida jo toiminnan aikana tietty määrä liikevaihdosta käytettäväksi myöhemmin. Siten vastuita ei voida nykyiseen tapaan kiertää.
Mineraalirikas kallioperämme, sekä vakaa yhteiskunta, kattavat metsätieverkostot sekä osaava väestö tekevät löysän kaivoslakimme suomat mahdollisuudet entistä houkuttelevimmiksi. Koska Finnwatchin mukaan malmien arvosta vain 2,4 % jää yritysverotuloina maahamme, me suomalaiset ansaitsemme parempaa.
Kaivoslainsäädännön tiukentamisella on kiire. Kun hallituksen hyväksymä Ceta-kauppasopimus Kanadan kanssa astuu voimaan, on lain muuttaminen paljon hankalampaa. Siksi haluamme asian heti hallitusneuvotteluihin.

Heli Järvinen
kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Kerimäki

2 kommenttia aiheesta “Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

  • 21.3.2019 at 08:01
    Permalink

    Suomalaiset ansaitsisivat rehellisiä, tosiasiat tarkistavia poliitikkoja…. taidamme elää totuudenjälkeistä aikaa mutta siitä huolimatta toivon faktojen tarkistusta:
    – Kanadalaiset ostivat Hituran kaivoksen Outokumpu Oy:ltä 25M€:lla – kaivos ajautui konkurssiin nikkelin hinnan pudottua ennusteiden alapuolelle
    – valtausperiaate on yleisesti käytössä – esim Norjassa, Ruotsissa, Kanadassa, Australiassa..
    – kirjoittajan esittämä ”valtio omistaa ja antaa luvan” on käytössä maissa joissa korruptio rehottaa
    – Saimaan vesistöalueen rannalla on ja on ollut monta kaivosta ilman ongelmia
    – Suomen kaivosten tuottamat rikasteet jalostetaan metalleiksi Suomessa eli koko arvonmuodostuksen lisäarvo jää Suomeen.
    -tonnipohjainen kaivosvero ohjaa louhinnan vain malmin rikkaisiin osiin ja köyhät osat jätetään louhimatta – on siten kestävän kehityksen periaatteiden vastainen.

    • 31.3.2019 at 11:12
      Permalink

      Muut tulevat ja ryöväävät maaperämme rikkaudet.
      Emme voi antaa tämän jatkua.
      Kaiken lisäksi saastuttavat vetemme ,luontomme ,eläimet ,ihmiset.
      Nikkeli joka on luokiteltu myrkyksi ,kysyisin onko nikkelin käsittelyssä tämä otettu huomioon?
      Nikkeli allergia voi tulla kosketuksesta ja pitkäaikainen altistus tulisi tutkia kaivosten läheltä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Tarkistatko säännöllisesti palovaroittimen kunnon?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä