0

Mielipide: Kymsoten vallanjako

Virolahden kunnanvaltuustossa väitettiin 18. maaliskuuta, että Kouvolalla on täysi yksinvaltius Kymsotessa eli Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. ”Se voi sanella mitä tahansa koko maakunnan alueella. (KK 21.3.)” Väite ei pidä paikkaansa.
Kirjoitin viime vuonna 22. maaliskuuta Kaakonkulmassa ja 24. huhtikuuta Kymen Sanomissa, että yhtymävaltuuston jäsenmäärän kaksinkertaistamisella Carean 13:sta 26:een ei ole vallanjaon kannalta mitään merkitystä. ”Merkitystä on vain sillä, miten äänet jakautuvat jäsenkuntien kesken.”
Miehikkälällä ja Virolahdella ei ei pitäisi olla mitään valittamista sanan- tai määräysvallastaan Kymsotessa vaikkapa Kotkaan tai Haminaan verrattuna, sillä niillä on täsmälleen sama äänivalta näihin nähden eli 6,67 % kummallakin. Kouvolalla se onkin sitten kymmenkertainen eli 66,67 % (2/3), kun sen asukasluku on vain puolet kuntien yhteenlasketusta väkimäärästä. Miehikkälä hyväksyikin perussopimuksen muutoksen ilman mukinoita.
Palveluverkon muutoksiin ja yli viiden miljoonan euron uusinvestointeihin tarvittava kahden kolmasosan määräenemmistö (114/172) ja 70 prosentin väestöpohja pienentää Kouvolan äänivaltaa kymmenen prosenttiyksikköä Kotkan hyväksi. Miehikkälä ja Virolahti niin ikään menettävät vallastaan viisi prosenttiyksikköä kumpikin Kotkalle, jonka äänivalta (26,67 %) lähestyy sen väestöosuutta (31,74 %).
Edellisessä eduskunnassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan sote-keskustelussa ”todellinen perustuslaillinen kysymys ei olekaan vastuukuntamalli, vaan kuntien äänivallan jako. Sama haaste koskee myös kuntayhtymämallia. Kysymys on niin sanotusta äänileikkurista.” (Savon Sanomat 22.12.2013.)
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan ”yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna vaihtoehtona”.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi ”siihen, ettei noudatettava päätöksentekojärjestelmä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavaa asemaa”. (PeVL 67/2014 vp.) Esimerkiksi sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä ei ole pidetty perustuslain vastaisina (PeVL 31/1996 vp).
Kuntayhtymämalli ja erikoissairaanhoitolain 17. §:n perälauta eli 20 prosentin äänileikkuri olisi ratkaissut sosiaali- ja terveysuudistuksen perustuslailliset ongelmat ilman raskasta väliportaan hallintoa vaaleineen, josta ei tähän päivään mennessä ole tullut mitään. Kunnat voisivat vapaasti sopia muistakin äänileikkureista.

Perusterveydenhuollon menot muodostavat vain pari prosenttia kaikista sote-menoista, joten sen liittämisen erikoissairaanhoitoon ei luulisi olevan mahdotonta.
Maakuntaitsehallinto vaaleilla valittavine valtuustoineen on Suomessa puolitoista vuosisataa myöhässä. Ensimmäinen ehdotus maakuntaitsehallinnosta tehtiin säätyvaltiopäivillä vuonna 1867, ja ensimmäinen komitean tekemä lakiehdotus valmistui vuonna 1881.

Seppo Heinonen
taloustieteiden maisteri
Vantaa

Viikon kysymys

Häiritseekö postilakko elämääsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä