0

Kolmen maakunnan sekametelisoppa – asettuuko vaalipiiri jo uomiinsa?

KAAKKOIS-SUOMEN vaalipiiri oli käytössä ensimmäisen kerran viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Vaalipiirijako aiheutti paljon pulinaa niin sen etelä- kuin pohjoisosissakin. Uutta piiriä perusteltiin kuitenkin sillä, että suhteellisten vaalien järjestäminen isommalla alueella on oikeudenmukaisempaa.
Mutta mistä tämä kaakkoisen Suomen vaalipiiri sitten oikeastaan muodostuu?
No, lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että se on kolmen maakunnan ja 30 kunnan muodostama maantieteellisesti yhtenäinen alue. Kaupunkeja kuntien joukossa on kahdeksan. Vaalipiiri ulottuu aina eteläisimmästä kunnasta Pyhtäältä pohjoisimpaan kuntaan Heinävedelle.

Vaikka Kaakkois-Suomi nyt onkin samaa vaalipiiriä, maakuntakohtaisia eroja löytyy.
Jos mittarina käytetään väkilukua, Etelä-Karjala on manner-Suomen maakunnista kolmanneksi pienin Kainuun ja Keski-Pohjanmaan jälkeen. Maakunta kärsii pitkään jatkuneesta väestön vähenemisestä, johon suurin syy eittämättä on syntyvyyden lasku. Vuonna 2017 Etelä-Karjalassa syntyi ensimmäisen kerran alle 1 000 lasta ja viime vuonna jäätiin vieläkin alhaisempaan lukemaan.
Etelä-Karjalasta löytyy kuitenkin vaalipiirin ainoa yliopisto ja sillä nämä Saimaan itärantalaiset tietenkin jaksavat pullistella. Jopa niin, ettei heitä otettu mukaan ammattikorkeakouluyhteistyöhön, johon kymenlaaksolaiset kelpuuttivat kumppanikseen savolaiset.
Vai oliko se toisin päin?

Kun puhutaan savolaisista, pitää muistaa, että silloin vastuu siirtyy kuulijalle. Sen huomaa helposti, kun tutkii Etelä-Savon maakuntaliiton nettisivuja.
Maakunta mainostaa itseään lupsakkaan savolaiseen tapaan – ei yhtään sen vähempää kuin ”Saimaan piilaaksona”, joka vie maakuntaa maailmalle. Se on aika paljon luvattu maakunnalta, jossa niin ikään väestönkehitys näyttää vuositasolla likimain 2 500 asukkaan tappiota, eikä maakunnasta löydy yliopistoa laisin. Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamista on pidetty jopa kuoliniskuna perinteiselle oopperakaupungille.
Kuten muuallakin Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savon valttina pidetään turvallisuutta, luonnonrauhaa ja puhdasta ilmaa. Maakunnassa tehdyn tulevaisuusikkuna -kyselyn mukaan yli puolet vastaajista pitää todennäköisenä, että vuonna 2030 Etelä-Savo houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä näillä vahvuuksillaan. Se näkee ken elää.
Kymenlaakso tunnetaan ainakin Suomenlahden kauniista rannikosta, metsäteollisuudesta ja messevistä riidoista Kotkan ja Kouvolan kesken.
Aivan viime aikoina päätään siellä on nostellut piskuinen Virolahti, jonka alueella sijaitsee Vaalimaan rajanylityspaikka. Sen läheisyydessä avattiin viime vuoden lopulla Suomen ensimmäinen outletkylä, johon asiakkaita odotellaan paitsi Venäjältä myös – no, ainakin omasta vaalipiiristä.
Vaaleissa kymenlaaksolaiset ovat menestyneet suhteellisesti ottaen naapureitaan heikommin. Viime eduskuntavaaleissa maakuntaan saatiin neljä kansanedustajaa, kun niitä Etelä-Karjalaan tuli kuusi ja Etelä-Savoon seitsemän.
Se on ison veden äärellä asuvia kymenlaaksolaisia sapettanut jossain määrin vieläkin.

Kuten kolmen maakunnan maakuntajohtajat sanovat omissa haastatteluissaan tällä aukeamalla, yhtäläisyyksiä ja yhteistyötä näiden kolmen maakunnan välille on vaikea löytää. Muutamia hankkeita on ja tavoitteitakin on asetettu, mutta kun jokainen kansanedustaja pitää oman nurkkakuntansa puolia, tuloksena on melkoinen sekametelisoppa.
Sama koskee tietenkin äänestäjiä. Kukapa meistä hyppäisi yli maakuntarajan äänestämään ehdokasta, josta ei vaalien jälkeen kenties kuulu yhtään mitään. Parasta siis pitäytyä omissa ehdokkaissa.
Vai olisiko aika jo kypsä laajemmalle aluekatsaukselle? Sellaiselle, jossa kansanedustajat vetäisivät yhdestä köydestä – ja vieläpä sen samasta päästä.

 

Kymenlaakso
Ihmisiä 173 511
Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti
Suurin kaupunki Kouvola (84 196 asukasta)
Pienin kunta Miehikkälä (1992 asukasta)
Erityispiirteitä: Suomen suurin yleis- ja kauttakulkusatama HaminaKotka, kansainvälinen rajanylityspaikka Vaalimaa Virolahdella, Suomen suurin rautateiden risteysasema Kouvolassa, aloitti vapaaehtoisen sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä Kymsoten tämän vuoden alussa
Maakuntakukka kurjenmiekka

Etelä-Savo
Ihmisiä 144 640
Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava
Suurin kaupunki Mikkeli (54 261 asukasta)
Pienin kunta Enonkoski (1416 asukasta)
Erityispiirteitä: Sisävesien osuus koko maan sisävesistä 14,1 prosenttia, osuus koko maan vapaa-ajan asunnoista 9,8 prosenttia
Maakuntakukka lumme

Etelä-Karjala
Ihmisiä 128 760
Kunnat: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari
Suurin kaupunki Lappeenranta (72 909 asukasta)
Pienin kunta Lemi (3 063 asukasta)
Erityispiirteitä: ainoa yliopistomaakunta vaalipiirin alueella, kaksi kansainvälistä rajanylityspaikkaa, Imatra ja Nuijamaa, metsäteollisuus poikkeuksellisen merkittävä teollisuuden ala, maakunnan koko itäinen raja samalla valtakunnan raja
Maakuntakukka kangasvuokko

Viikon kysymys

Ovatko Kaakon kaksikon terveyspalvelut parantuneet Kymsoten aikana?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä