0

Elämä, josta syntyi kirjailija – Lempi Jääskeläinen -kerhon tutkittavana nyt virolahtelaiset kirjailijat.

KIRJAILIJA JA toimittaja Erno Paasilinnan paljon siteerattu ajatus ”on elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija” on tullut todeksi monen suomalaiskirjailijan kohdalla, mutta erityisesti se pätee virolahtelaissyntyiseen Samuli Paroseen (1917–1974).
Parosen elämäntaival alkoi rosoisena jo lapsuudessa Ravijoella, ja vaikeuksia riitti kuolinvuoteelle saakka. Vaikka koko elämä uhkasi peittyä vastuksiin, kohtalo, kokemukset, ehkä sattumakin ja lopulta vahva usko sanan voimaan tekivät hänestä kirjallisen lahjakkuuden.

Virolahden Karjalaseuran yhteydessä parisen vuotta toiminut Lempi Jääskeläinen -kerho on siirtynyt ydin- ja nimikkokirjailijastaan paikallisten kirjailijoiden tuotannon käsittelyyn. Kerran kuussa Virolahden kirjastossa kokoontuva kirjallisuus- ja kulttuuriseura on tämän talven aikana tutkinut muun muassa Samuli Parosen tuotantoa. Parhaillaan kerholaiset syventyvät sotakirjallisuuteen edesmenneen virolahtelaisen opettajan Erkki Hytin romaanien myötä.
Kerhossa käy toistakymmentä kirjallisuuden ja historian ystävää. Vakinaisen piirin ulkopuolelta asiantuntemusta ja syvyyttä aiheisiin on tuonut entinen virolahtelainen, nykyisin Kotkassa asuva Teijo Kuokka.
Kerho on tehnyt myös kulttuuri- ja historiamatkoja Lappeenrantaan, Viipuriin ja Parikkalaan.

Kerhon perustajiin kuuluva Anni Talsi Häppilästä on intohimoinen lukija.
– Opin lukemaan 3-vuotiaana, eikä kirja ole sen jälkeen kädestä kirvonnut, hän naurahtaa.
Anni Talsin mielestä lukukokemukset ja kyky nauttia niistä ovat ihmiselle valtavan suuri lahja. Kirjat ovat voimavara elinvoiman säilyttämiseen, siis apu ylläpitää kiinnostus jokapäiväiseen elämään.
– Meillä kotona kirjoja on arvostettu jo sukupolvien ajan, ja kokoelma on suuri. Täällä kirjastossa kirjallisuuskeskustelut ovat myös sosiaalisia tapahtumia, joissa saa aina hyvän mielen ja joita odottaa innolla. Lempi Jääskeläisen tuotanto on meille karjalaissyntyisille rikastava kosketus menneeseen ja silta Viipuriin, monelle tärkeään kaupunkiin, mutta paikalliset kirjailijat monipuolistavat kirjallisuuden ja kulttuurin kokemuksia.
– Usein tuntuu kuin pöydän ympärillä meidän seurassamme istuisi kirjailija itsekin, kerholaiset tunnustavat.

”Mikään ei ole turhaa elämässä,
kaikella on jokin merkitys”

Kirjailija Samuli Parosen elämänvaiheet olivat dramaattisia yksinäisyyden ja ankarien olosuhteiden keskellä. Hän syntyi Virolahden Ravijoen kylässä Kääriänmäellä. Isä Väinö toimi suutarin ammatissa oman isänsä tavoin. Suutari-isä oli mukana työväenliikkeessä ja kansalaissodassa. Hän kuoli vankileirillä Tammisaaressa.
Äitinsä Samuli Paronen menetti ollessaan 14-vuotias. Alle 20-vuotiaana Paronen jätti Virolahden ja lähti maailmalle. Pian hän avioitui itseään 20 vuotta vanhemman vuokraemäntänsä kanssa.
Paronen asui lähes kiertolaisena monilla paikkakunnilla ja teki työmiehenä raskaita maa- ja metsätaloustöitä.

Parosen kirjailijan ura alkoi vasta 1964, kun hän julkaisi esikoisteoksensa Kesä Aataminkylässä. Sitä seurasi seitsemän romaania, novellikokoelma ja aforismikokoelma Maailma on sana, josta tuli hänen tunnetuin teoksensa.
Uraa kesti vain kymmenen vuotta ja nekin olivat rahapulan, sairauksien ja onnettomien olosuhteiden sävyttämiä. Paronen kuoli keuhkosyöpään juuri kun hänen kirjallinen työnsä alkoi saada enemmän arvostajia.

Paroseen henkilökohtaisesti tutustunut ja hänestä muistelmateoksen kirjoittanut kirjailija Hannu Mäkelä vaikuttui Parosesta ensi kohtaamisesta alkaen. Paronen edusti Mäkelälle todellista kirjailijaa, jonka kirjojen sivuilta löytyivät hänen eletyn elämänsä vaiheet.
Mäkelän mukaan mikään ei ole turhaa elämässä, kaikella on joku merkitys.
– Niinpä täällä eletty, pahin ja paras, muuttuu jollain tapaa käyttökelpoiseksi, jos joutuu, haluaa ja lopulta pääsee kirjailijan ammattiin, Mäkelä kirjoittaa vuonna 2006 ilmestyneessä Samuli-teoksessaan.
Riihimäellä, joka oli Parosen pysyvämpi asuinpaikka, ja jonne hänet on myös haudattu, toimii Samuli Parosen seura ry. Parosen mukaan on nimetty myös palkinto, jonka Suomen Aforismiyhdistys jakaa kolmen vuoden välein.

MERJA NIINISTÖ

Viikon kysymys

Häiritseekö postilakko elämääsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä