0

Hirvivahinkokorvausten määrä kääntyi laskuun Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa

Suomen metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä keväänä noin 220 000 eurolla. Etelä-Karjalassa korvaukset vähenevät hieman. Kymenlaaksossa korvausten määrä pysyy edellisvuoden tasolla. Etelä-Savossa korvausten määrä lähes kolminkertaistuu.
Metsänomistajat hakivat viime vuonna vilkkaasti korvauksia hirvituhoista. Hirvieläinten aiheuttamia metsätuhoja korvataan koko maassa kahdella miljoonalla eurolla. Viime vuonna korvauksia maksettiin metsänomistajille 1,4 miljoonaa euroa.
Hirvivahinkokorvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla korvaussumma laskee edellisvuodesta 20 000 eurolla 65 000 euroon. Etelä-Karjalassa tullaan viime vuoden huippulukemista hieman alaspäin, 48 000 euroon. Kymenlaaksossa korvausten määrä pysyy edellisvuoden tasolla noin 17 000 eurossa.
Suurimmat vahingonkorvaukset maksetaan Lappeenrannan metsänomistajille. Seuraavaksi eniten korvauksia maksetaan Kouvolassa ja Ruokolahdella.
Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Korvausten määrä kasvaa eniten Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärät puolestaan laskevat eniten Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.
Suomen metsäkeskus arvioi viime vuonna hirvieläinvahinkoja kaikkiaan 4 800 hehtaarin alalla.
Metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella arvioitua pinta-alaa oli 290 hehtaaria. Valtaosa arvioiduista kohteista sijaitsi Etelä-Savon alueella. Etelä-Karjalassa tarkastuksia tehtiin 70 hehtaarin alalla ja Kymenlaaksossa 26 hehtaarilla.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneemmissa metsissä ja jopa kuusikoissa.
– Kuluneen talven osalta tuhotilanne on vielä arvoitus, mutta talven runsaslumipeite ja kevättalven pitkähkö kuorettuneen hankikelin aika yhdistettynä korkeaan hirvitiheyteen ovat omiaan lisäämään paikallisten hirvituhojen riskiä. Riskikohteet kannattaakin käydä talven jäljiltä tarkastamassa, toteaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan.

Viikon kysymys

Toivotko yhtä lämmintä kesää kuin viime vuonna?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä