0

Klamilan Ierikka: Pikapiirtoja kesältä

Pihalla tulin ajatelleeksi hyttysten merkitystä evoluutiossa. Mikä paikka niillä on, miten niiden kanssa eletään?
Ennen ajattelutuokiota olin käynyt maastolenkillä Tinkasentien takana. Vauhdissa hyttyset eivät juuri haitanneet, mutta pihassa hyökkäsivät kimppuuni.
Istuin hyttysiä uhmaten alas kiikkerälle tuolille tuumailemaan. Muistin, että muinoin radion luontoillassa hyttysten tarkoitusta kysyttiin asiantuntijoilta. Sanoivat, että tokkopa niillä on mitään erityistä annettavaa maallemme.
Voi veikkoset! Nykyään tiedetään jo päiväkodissa, että pikkulinnut saattavat syödä jopa tuhat hyttystä vuorokaudessa. Niinpä tietysti, niillä on poikaset juuri kun räkkä on pahimmillaan kesän alussa. Näin lintujen ja hyttysten suhde on ratkennut evoluutiossa.

Vaan miten on ihmisten kanssa. Valitettavasti hyttysiä riittää linnuista huolimatta tekemään vihanneskeitosta lihakeiton kesäpäivänä, kun sade ropisee huvimajan kattoon. Ulkona ei siis pidä syödä.
Pysy kesällä huoneessa. Raitista ilmaa tulee riittävästi hyttysverkon läpi, ja ikkunasta voit ihailla maisemaa. Jos samalla nautit kahvit tuvassa ja syöt leivoksen, niin etu ulkoilmaan on ylivertainen.

Valitettavasti kulttuuriimme on iskostettu ulkoilman ja reippailun ihanne. Unohda ne.
Elokuussa on myös lyhyitä hyviä hetkiä ja tuulisia päiviä. Silloin voit elää täysillä, älä kuitenkaan sorru hedonismiin – heti seuraavaksi voit pettyä ja siitä toipuminen ilman vertaisapua vie pitkän ajan.
Yhteenvetona sanon, että hyttyset haluavat lisääntyä ja imeä verta. Myös ihmiset haluavat lisääntyä, mutta eivät halua luovuttaa verta hyttysille. Siitä seuraa ikiaikainen kamppailu.
Paarmoista en halua puhua tässä yhteydessä, enkä missään muussakaan. Totean vain, että talvi on monella tapaa ihanteellista aikaa.

Erkki Kupari

Viikon kysymys

Oletko tyytyväinen joukkoliikenteen aikatauluihin ja reitteihin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä