0

Luonto: Kesän pihalinnut

KIRJOITTAESSANI juhannusviikolla tätä juttua, olivat muutamissa kirjosiepon pöntöissä pojat jo kuoriutuneet, mutta osa naaraista vielä hautoi. Sen sijaan tiaisten poikueet olivat jo lähteneet maailmalle. Tiaisethan ovat päässeet pesimisen vauhtiin jo ennen kuin siepot, pajulinnut ja muut hyönteissyöjät palailevat muuttomatkoiltaan.
Monien muuttolintujen kevätmuutto on aikaistunut jopa toista viikkoa viimeisten vuosikymmenten aikana ilmaston muutoksen seurauksena. Aikaistunut saapuminen ei kuitenkaan näy samalla tavalla pesimisen aikataulussa. Myös tiaisten muninta on pysynyt suurin piirtein ennallaan huolimatta talvien lämpiämisestä.

Sinitiainen on keskimäärin hieman aikaisempi pesijä kuin talitiainen. Poikueet jättävät pöntön kesäkuun ensimmäisen viikon aikana tai heti sen jälkeen, talitiaiset kuun puoliväliin mennessä.
Tänä vuonna molempien tiaisten pesiminen tapahtui ainakin omalla pihallani suurin piirtein samanaikaisesti. Ensimmäiset kirjosiepon poikueet lähtevät lentoon juhannuksen tienoilla ja viimeisetkin heinäkuun puoliväliin mennessä.
Pesimisen aikataulu riippuu ennen kaikkea naaraiden saapumisesta. Koiraat ilmaantuvat nykyisin Kaakonkulmalle usein jo huhtikuun lopulla, jolloin tiaisten muninta on vielä käynnissä. Ennen niiden saapuminen jo vapuksi oli poikkeuksellista, ja se saattoi venyä joskus jopa toukokuun puoliväliin saakka.

Sieppokoiraat varaavat pöntön, johon houkuttelevat naaraan. Tämä hyväksyy valinnan pian saavuttuaan, mikä tapahtuu 1-3 viikon kuluessa.
Mikäli pönttöjä on pihapiirissä vain muutama, ja tiaisia on talviruokinnan jälkeen maisemissa, syntyy kilpailua pönttöjen omistuksesta. Kirjosiepot tarkastavat myös tiaisten pöntöt, ja niiden omistajien pitää olla varuillaan, ettei innokas sieppo valloita pönttöä ja rakenna omaa pesäänsä tiaisen pesän päälle.
Sinitiainen on tässä suhteessa varmemmalla pohjalla pippurisen luonteensa puolesta. Sille myös riittävät pienireikäiset alle 30 millin läpimittaiset kolot, joista isommat linnut eivät mahdu sisään. Talitiainen ei ole yhtä hyvä puolustautumaan, ja jää joskus tappiolle, mutta toisaalta sen nokaniskut ovat jopa tappaneet kirjosieppoja.
Riittävä pönttötarjonta on aina tarpeen. Mieluummin muutama tyhjäksi jäävä pönttö kuin taistelut! Sinitiaiset eivät kovin paljon piittaa pöntön reiän koosta, vaan varhaisina pesijöinä pääsevät ensimmäisenä valitsemaan mieleisensä paikat. Ne pystyvät näköjään puolustautumaan talitiaisiakin vastaan. Niinpä pikku sinitiaisia sitten saattaa pesiä isoreikäisemmissä pöntöissä, ja muutama pienireikäinen asunto jää ilman asukkaita.
Vastaavasti jälkijunassa saapuville kirjosiepoille jää pienireikäisiä pönttöjä, joihin koiraat eivät aina mahdu sisään, vaikka yrittävät tunkeutua. Nyt parittomaksi jäänyt kirjosieppo laulaa pihallani edelleen innokkaasti pienen pöntön edustalla toivossa löytää vielä naaras.

Omalle mökkitontilleni olen sijoittanut niin paljon pönttöjä, että niitä riittää sekä tiaisille ja kirjosiepoille ja kenties muillekin lajeille. Kottarainenkin löysi nyt asunnon ja kasvatti neljä poikasta. Viimeinen tulokas tavallisena pihalintuna on pikkuvarpunen. BirdLifen pönttöbongauksessa kesäkuun alussa pikkuvarpunen todettiin eniten kantaansa kasvattaneeksi lajiksi Suomessa. Se asettuu mielellään pihapiirin, jossa on sekä talviruokintaa että pönttöjä.
Opaskirjoissa tämän pöntön kerrotaan olevan vaakamallia, ja reiän toisessa yläkulmassa. Aivan tavalliset talitiaispöntöt ja muunlaisetkin kolot tuntuvat kelpaavan kuitenkin yhtä hyvin. Varmaankin parin vuoden takaisella miljoonan pöntön kampanjalla on osuutensa kannan kasvuun.
Samaan aikaan kirjosieppojen kanssa kuoriutuvat pajulinnun pojat. Pesä on maassa hyvin heinien kätkössä. Emot varottavat poikien kuoriuduttua vienolla lyhyellä vihellyksellä kantaessaan nokantäysiä hyönteisannoksia pesään.
Punavarpuset sekä pensas- ja lehtokertut ja laulumestari-viitakerttuset kuoriutuvat myöhemmin heinäkuussa. Ne kuuluvat viimeisenä saapuviin pihalintuihimme, jos vain pihalla on pensaita ja lehtipuita ja riittävästi luonnonvaraista kasvillisuutta.

Monet ovat kertoneet, että lintuja on tänä vuonna tullut pesimään tavallista vähemmän. Siihen ovat syynä tavalla tai toisella kevätmuuton aikaiset säät ja edellisen kesän poikastuotto, joka sekin on seurausta pesimäajan sääolosuhteista.
Juhannuksesta kesälintujen laulukausi alkaa selvästi hiipumaan, ja heinäkuun puolivälistä lähtien on jo hyvin hiljaista aikaa.
Alkaa lintujen sulkasatokausi ja valmistautuminen syksyyn.

SEPPO VUOLANTO

Viikon kysymys

Maistuuko sinulle hapanvelli?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...