0

Halonen ja Koskela jatkavat Eläkeliiton piirihallituksessa – piiri ei hyväksy asiakasmaksujen korotuksia

Kuusankoskella pidetyssä Eläkeliiton Kymenlaakson piirin syyskokouksessa Kaija Halonen Miehikkälästä ja Heidi Koskela Virolahdelta valittiin uudelleen piirin hallitukseen. Piirihallituksen puheenjohtajana jatkaa ensi vuonna Tuovi Koivusaari.
Erovuoroisten hallitusten jäsenien tilalle valittiin Reijo Valkeapää Jaalan yhdistyksestä, Sakari Holviala Vehkalahden yhdistyksestä ja Tarja Paavola Pyhtään yhdistyksestä. Erovuoroista jatkavat Kaija Halosen ja Heidi Koskelan lisäksi Arja-Leena Heteaho Kuusankoskelta, Matti Ravantti Valkealasta. Uutena aloittaa Reino Parkko Elimäeltä.
Hallituksessa jatkavat myös: Rauno Tenhamo Anjalankosken yhdistys, Marja Koskivirta Kotkan yhdistys ja Antti Laherto Kouvolan yhdistys.

Syyskokous vaati kunnilta ja kuntayhtymiltä valveutuneempaa paneutumista iäkkäiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopaikkojen vähentämiseen ja asiakasmaksujen määräytymiseen.
Kymen Sanomissa 30. syyskuuta julkaistussa uutisessa Kymenlaaksosta vähenee ensi vuonna yhteensä 300 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Kymsote lupaa, ettei kukaan nykyisistä asukkaista menetä kotiaan. Terveyden ja ikääntymisen palvelujen johtaja Jorma Haapasen mukaan puolet paikoista vähennetään kuntayhtymän omasta palvelutuotannosta ja puolet palvelujen ostoista yksityisiltä.
Asumispalvelujen palvelupäällikkö Mervi Takala on samassa yhteydessä todennut, että paikkojen vähennystä jyvitetään Kymenlaaksossa joka alueelle. Hänen mukaansa hoitopaikkaan vaikuttaa se, mihin kohteisiin asiakkaat toivovat pääsevänsä. 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista yli 9 prosenttia on tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Kymsoten tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä osuus saadaan laskemaan 7,5 prosenttiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Kymenlaaksossa vuoteen 2025 mennessä noin 5 000:lla.

Piiri vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopaikkojen vähentämisestä päätettäessä tulee huomioida seuraavaa:
Ne, jotka tarvitsevat hoitopaikkaa, sen tulee olla asiakkaan ja omaisten toivomassa paikassa. Asiakkaan ja omaisten toivomukset on otettava huomioon myös käytännössä eikä ainoastaan teoriassa. Asiakkaan terveydentilan vaatimusten mukainen hoitopaikka tulee olla lähellä omaisia ja ystäviä.
Jos hoitopaikat vähenevät ja asiakas siirretään kotihoitoon, asiasta pitää sopia yhdessä omaisten ja asiakkaan kanssa, jotta vältytään ylimääräisiltä huolilta ja turvattomuudelta. Sijoituspäätöksiä tehtäessä on huomioitava oman alueen väestörakenne ja sairastavuusaste.
Piiri vaatii myös, että suunniteltuja asiakasmaksujen korotuksia ei ensi vuoden alusta lukien kunnissa toteuteta. Perusteluina esitetään muun muassa, että lähes puolelle pitkäaikaissairaista terveydenhuoltomenot ovat merkittävä taloudellinen rasite niin pienituloisille kuin keskituloisillekin. Noin viidennes pitkäaikaissairaista on asiakasmaksujen vuoksi tinkinyt viimeksi kuluneen vuoden aikana muista menoista, kuten ruuasta tai siirtänyt käyntiä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja 300 000 päätyy ulosottoon vuosittain, josta eläkeläisten määrä on kasvava. Asiakasmaksu on lain mukaan jätettävä perimättä tai sitä voidaan kohtuullistaa, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tämä mahdollisuus on Suomessa alikäytetty.
Tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin ovat entisestäänkin kurjistaneet paljon sairastavien pienituloisten eläkeläisten tilannetta. Suomi sai jo vuonna 2017 huomautuksen OECD:ltä, että pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Eläkkeellä olevia ei tule ajaa toimeentulon asiakkaiksi heidän tarvitsemiensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vuoksi.

Viikon kysymys

Kannatatko ulkomaalaisten oppilaiden ottamista Virolahden lukioon?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä