0

Mielipide: Melumallinnus ei näytä Virojoen pallokentän todellista tilannetta

Virojoen tekonurmikentälle tilattava kivikorimuuri on varmasti tehokas torjumaan kentältä kantautuvaa melua. On kuitenkin kyseenalaista kuinka usein ja kuinka äänekästä melua kentältä tulee.
Meluselvitys joka on tehty 14.2.2017 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n toimesta, perustuu laskentaohjelmaan eli siis melumallinnukseen, ei todelliseen tilanteeseen. Tällaista menetelmää käytetään yleisesti, kun arvioidaan erilaisia melulähteitä.
Melua ei siis ole mitattu missään vaiheessa paikan päällä, minkä vahvistaa myös FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n projektipäällikkö, insinööri Mauno Aho.

Mittausmallinne osoittaa, että melun taso omakotitontilla on ollut laskennallisessa mallissa seuraavilla tasoilla:
Kentältä kantautuva melu ylittää rajan tuntumassa sekä tontin kaakkoiskulmassa 55 dB ja on suurimmalla osalla tonttia 50-55 dB, kun näitä lukuja vertaa Valtioneuvoston päätökseen 993/1992 mukaisiin ohjearvoihin, ei voi muuta kuin ihmetellä kuinka päätös meluaidan rakentamisesta on voitu ylipäätään tehdä.
Varsinkin kun laskentamallin tarkkuus on noin plus/miinus 2 db.
Selvityksen suurin epävarmuus liittyy urheilukentän melutasoon ja melulähteiden sijaintiin kentällä. Meluesteen aikaansaama äänitason lasku on suurimmillaan kiinteistön lähellä syntyville äänille. Toisaalta kauempana syntyvät äänet kuuluvat etäisyyden takia sinne vaimeampina. Kuten selvityksen epävarmuustarkastelusta käy ilmi.

Valtioneuvoston ympäristömelun ohjearvot ovat seuraavat: asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Ulkona (VNp 993/1992) LAeq, klo 7-22: 55 db ja LAeq, klo 22-7: 50 db.
Meluselvityksestä ei käy ilmi kuinka paljon yli 55 db melu ylittyy rajan pinnassa ja tontin kaakkoiskulmassa. Ainoastaan selviää, että melutaso on alle 60 db.
Mallinteessa ei näyttäisi olevan huomioitu myöskään mitenkään nykyistä tuija-aitaa ja sen vaikutusta melutason laskuun tontilla.
Aitahan vielä kasvaessaan ja tuuhetessaan torjuu melua entistä tehokkaammin.

On myös huomioitava, mikä ei käy ilmi selvityksestä, että kentän puolelta meluestettä voi olla houkutus käyttää palloiluseinänä, mikä toteutuessaan aiheuttaisi meluhäiriön lisääntymisen melun vähentämisen sijaan.
Yksi keino estää tätä olisi istutukset kentän puolella. Toinen mahdollinen keino olisi meluesteestä erillinen verkkoaita kentän puolella.
Tällaista verkkoaitaa ei kuittenkaan tarvitsisi enää rakentaa, koska omakotitalon omistajalla ei ole muita vaateita kivikoriaidan suhteen.
Maisemoinnista istutusten avulla on kunnan kanssa taidettu jo sopia. Tosin se ei estä käyttämästä meluaidan käyttämistä palloiluseinänä, sillä alumiininen ja osaksi lasinen seinä kaksimetrisen kivikorimuurin päällä on otollinen puolitoistametrinen palloiluseinä. Lisäksi Virojoelta puuttuu hyvää graffitiseinäpintaa, mitä nyt on tulossa noin 100 metriä. Kyllä kelpaa alumiinipeltiin ja lasiin taiteilla tyylikkäitä graffiteja.
Omakotitalon omistaja ja kunta sopivat ennen kentän rakentamista kuusiaidan rakentamisesta tontin rajalle. Kuusiaita kuitenkin sovittiin osapuolten välillä muutettavaksi tuija-aidaksi.

Näin tarkasteltuna päätöstä meluaidan rakentamisesta voi tehdä johtopäätöksen, että Virojoella löytyisi monta paikkaa meluaidalle. Oikeastaan koko Virojoen taajaman voisi ympäröivä graniittimuurilla.
Graniittiahan vielä Virolahdelta löytyy, vaikka Pietariin sitä aikoinaan laivattiin proomuilla valtavia määriä.
Koska Virolahden kunta joutuu turvautumaan velanottoon pitääkseen taloutensa toimintakunnossa, on tällaiseen meluaidan rakentamisesta johtuva lisävelan tarve kohtuuton lisärasite kuntalaisille, varsinkin kun velka otetaan yhtä asukasta varten.

Pekka Laisi

Viikon kysymys

Harrastatko kylmävesiuintia?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä