0

Kymppitonnin raja rikki Salpalinjalla – RUK:n oppilaita opastettu kahdeksan vuoden ajan

Yli 10 000 RUK:n upseerioppilasta on perehdytetty vapaaehtoisvoimin Salpalinjaan kahdeksassa vuodessa osana reserviupseerikurssien sotahistoriallista koulutusta. Tehtävään on tarvittu tuhat kolmen tunnin opastusvuoroa.
Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta, Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut yhteensä 10 123 upseerioppilasta. Kymmenentuhannen upseerioppilaan raja meni rikki lauantaina, kun RUK:n reserviupseerikurssin esikunta- ja viestikomppania tutustui Harjussa Salpalinjaan 141 upseerioppilaan voimin.

Kymppitonnin merkkipaalulle astui upseerioppilas Emil Sylvestersson Turusta. Hänet Salpavaellus-tapahtuman RUK-opastusten operaatiojohtaja Jukka Lappi ja varajohtaja Esa Punkkinen palkitsivat pienoisestekivellä ja kunniakirjalla. Todistajana oli alusta asti opastuksilla oppaana ollut Jorma Mänttäri Luumäeltä.
Palkintoa luovuttaessaan Jukka Lappi kertoi, että Salpavaellus on aikanaan puolustusvoimien aloitteesta järjestetty 26 kertaa ja sille on osallistunut vuodesta 1994 lähtien noin 4000 vaeltajaa.
– Vaelluksen piti jäädä yhteen kertaan. Mutta toisin kävi. Nyt vaelluksen ohessa ja lisäksi on opastettu vapaaehtoisvoimin yli 10 000 upseerioppilasta Salpalinjaan.
Kaikki upseerioppilaat ovat saaneet Salpalinjaan tutustuessaan paitsi tiukan paketin Suomen linnoittamishistoriasta, niin varmasti myös opiksi otettavaa ja ajateltavaa nykyajan sodankäyntiin.

Menossa oleva reserviupseerikurssi 255 on seitsemästoista Virolahden Ravijoella ja Harjussa kolmen tunnin ja viiden kilometrin kierroksella opastettu kurssi. Ensimmäinen kokonaisuudessaan Salpalinjaan marraskuussa 2011 perehtynyt kurssi oli numero 239.
Silloin yhden kuukauden varoitus- ja valmisteluajalla opastus toteutettiin yksiköittäin arkiviikolla viereisen Valkjärven harjoitusalueen yhteistoimintaharjoituksen yhteydessä. Sen jälkeen opastukset on järjestetty yksiköiden kiinnioloviikonloppuina.
Perehtyminen Salpalinjaan on osa nykyisen Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvan RUK:n ja sen oppilaskunnan kannatusyhdistyksen tukemaa sotahistoriallista koulutusta.
Oppilaskunta järjesti aiemmin sotahistoriallisia matkoja Karjalankannakselle, mutta kun monista eri syistä niistä luovuttiin, tilalle tuli Salpalinja ja opastusten tuottajana vapaaehtoinen Salpavaellus-tapahtuma. RUK:n johtajana oli tuolloin eversti Vesa Kangasmäki ja kurssinjohtajana everstiluutnantti Saku Muona.

Vuosittain järjestettävän Salpavaelluksen taustalla ovat Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerho, Kaakonkulman Reserviläiset, Luumäen Reserviupseerikerho ja Luumäen Reserviläiset sekä perustamisestaan vuodesta 2015 lähtien jäsentensä kautta Salpalinjan Oppaat ry Lappeenrannasta.
Salpalinjan perinneyhdistys ry on tukenut RUK-opastuksia koko ajan painattamalla upseerioppilaille jaetut Salpalinja-esitteet.
Salpalinja-tietouden lisäksi upseerioppilaiden kierroksella on kevätkesästä 2018 alkaen lottien toimintaa yhdellä opastuskohteella valottanut Kaakonkulman Lottaperinneyhdistys ry. Lotilla on menossa neljäs kurssi.

Harjun Oppimiskeskus Oy on lehtorinsa Esa Punkkisen johdolla ollut opastuksissa vahvasti mukana parannellen maillaan olevia reittejä ja antamalla tarvittavia tiloja käyttöön. Toiminnalla Harju on tehnyt itsensä mieleenpainuvasti tunnetuksi nyt jo siis 10 000 varusmiehelle. Myös suomalaiset rauhanturvaajat ovat kahtena kesänä talkoilleet kenttälinnoitteita kuntoon Harjussa.
Myös muut maanomistajat ja kyläläiset ovat suhtautuneet myönteisesti, jopa reittejä parannellen, maastossa rauhalliseen tahtiin ja vähin äänin oppaiden johdolla liikkuviin varusmiesryhmiin. Myös Ravijoen VPK on asenteellaan mahdollistanut, että oppaat voivat käyttää paloaseman piha-aluetta kokoontumis- ja lähtöpaikkana.

Opastukset nojaavat Salpavaelluksen Salpalinja-oppaisiin. RUK-opastuksia aloitettaessa oli sattumalta sitä ennen järjestetyn opaskoulutuksen jäljiltä käytettävissä reilut 15 opasta. Nyt oppaina on ollut jo 35 eri henkeä. Heistä muutamaa lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen käytettävissä, ja uusia tulee.
Oppaiden sotilastausta on sotamiehestä prikaatikenraaliin; yksi nainenkin on oppaana toiminut. Oppaat ajavat Virolahdelle Helsingin, Lahden, Kouvolan ja Lappeenrannan alueelta, siis hyvin pitkistä matkoista. Tietysti myös Hamina, Virolahti, Miehikkälä ja Luumäki ovat oppaissa hyvin edustettuna.
Kerralla oppaita on suurimmillaan tarvittu 18 henkeä, yksi kohdeopas ja 17 ryhmäopasta. Nyt kurssiyksiköiden oppilasmäärän tasoituttua selvitään 12 ryhmä- ja yhdellä kohdeoppaalla kerralla. Keskimäärin oppaalla on ryhmässään kymmenen upseerioppilasta. Kun kurssilla on viisi yksikköä ja kursseja kaksi vuodessa, merkitsee se innokkaimmille kymmentä opastuspäivää vuodessa.

Vapaaehtoisia kolme tunnin tehollisia opasvuoroja Salpalinja-oppaat ovat tehneet tuhat kappaletta. Kun opastusaikaan lisätään matkat ja valmistautumiset, niin oppaat ovat käyttäneet viikonloppujaan harrastukseensa yhteensä peräti tuhat päivää.
Salpavaelluksen puolelta opastusten operaatiojohtajina ovat toimineet kursseillä 239–248 Terho Ahonen Miehikkälästä, kursseilla 249–250 Erkki Rikkola Virolahdelta ja kurssista 251 eteenpäin Jukka Lappi Virolahdelta. Kaikki ovat Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerhon jäseniä.
Salpavaelluksen yhteyden Salpalinja-opastuksista RUK:hon loi aikoinaan kerhon jäsen, sittemmin edesmennyt majuri evp Risto Sivula. Hän oli tuolloin Salpavaellus-organisaation miehikkäläläinen vaellusjohtaja.
RUK ja sen oppilaskunnan kannatusyhdistys maksavat opastuksista talkookorvauksen, joka käytettiin aiemmin Salpavaelluksen tukemiseen. Nyt korvaukset käytetään enemmänkin oppaiden tietotason parantamiseen teemaretkiä järjestämällä sekä opastusvarustuksen ja -materiaalin hankintaan.

Terho Ahonen

Viikon kysymys

Joko olet vaihtanut kesärenkaat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä