0

Lumimittari aiheutti epidemian – Virolahden kirkonkylältäkin löytyy puhtaaksi kaluttuja koivikoita

Lumimittari näyttää yleistyneen tänä kesänä Kaakkois-Suomen metsissä. Suomen metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan hyönteistuhoja on nyt selvästi aikaisempaa enemmän.
– Viime vuonna alkoi jo tulla kyselyitä, miksi koivut ovat menettäneet lehtensä, mutta nyt näyttäisi olevan käsillä selvä epidemia, sanoo metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen.
Kysymyksessä on perhoslaji nimeltään lumimittari, joka ei aikuisena ole koivikoille haitallinen, vaan vasta toukkavaiheessa.
– Toukat syövät koivujen lehdet niin, että monta kertaa vain puun latvaan tupsu lehtiä jäljelle. Tänä kesänä paikka paikoin tuhot ovat olleet aika hurjan näköistä katseltavaa.
Kaakkois-Suomessa lumimittarituhoja on havaittu muun muassa Taipalsaaren ja Lemin alueilla Etelä-Karjalassa sekä Kouvolan seudulla Kymenlaaksossa.
Mutta onpa yksi tuhoalue aivan Virolahden kirkon tuntumassakin.
– Virolahdelta on tullut ilmoituksia ja Miehikkälästä muutamia. Myös Ylämaalla on tiettävästi havaittu yksittäisiä tuhoalueita, Pekka Kuitunen kertoo.
Kuitusen mukaan metsänomistajien olisi nyt syytä tarkkailla koivikoidensa tilaa.
– Lumimittari näyttää vaikuttavan eniten vesistöjen läheisyydessä, joten nyt kun ihmiset ovat paljon mökeillään näihin aikoihin, niin ilmoituksiakin varmasti alkaa tulla.

Lumimittari iskee siinä vaiheessa alkukesää, kun koivu alkaa kasvattaa lehtiä. Erityisesti ne ovat nuorten koivikoiden riesa, mutta saattavat kyllä syödä vanhemmankin puuston lehdet.
Pekka Kuitusen mukaan metsänomistajien ei kannata kuitenkaan suinpäin aloittaa hakkuita, jos lumimittarituhoja ilmenee.
– Koivu kestää melko hyvin yhden hyökkäyksen ja kasvattaa jopa loppukesästä uudet lehdet. Toisena vuonna jos tuholainen iskee samoihin puihin, tilanne voi olla jo paljon huonompi. Metsänomistajien kannattaa kuitenkin tuo pari vuotta seurata tilannetta ennen kuin puustoa hakataan.

Huonokuntoiseksi syötyjä koivikoita ei kannata ryhtyä vielä tässä vaiheessa hakkaamaan, vaan kannattaa seurata tilanteen kehittymistä. Saneeraushakkuut kannattaa tehdä vasta kun epidemia hellittää.
Tällöin metsiköstä poistetaan kuolleet ja heikkoon kuntoon menneet puut. Harvennus edistää jäljelle jäävien puiden elpymistä ja nopeuttaa puiden kasvukunnon palautumista.

JUKKA KINNUNEN

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Maistuuko sinulle hapanvelli?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...