0

Pääkirjoitus: Työtä ja tekijöitä tarvitaan lisää

Korona-ajan myötä maallamme on valtavat koronalainat. Niiden avulla on valtiovalta pyrkinyt elvyttämään ja pitämään hengissä pk-sektorin yrityksiä. Avustusten ja lainojen tarkoitus on antaa tekohengitystä yrityksille, jotka ovat koronapandemian vuoksi joutuneet taloudellisesti tiukoille ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitä.
Operaatio on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yskähdellyt, mennyt osittain pieleen ja osittain suonut hätäapua pk-yrityksille. Lisäksi se on vielä pahasti kesken, joka ahdistaa joitakin yrityksiä, yrittäjiä ja yksittäisiä ihmisiä suuresti.
Työtään vaille jääneet ovat voineet joutua hyvinkin isoihin henkilökohtaisiin ongelmiin. On puhuttu palkkaturvasta, ansiosidonnaisesta ja peruspäivärahasta sekä pahimmillaan kokonaan tyhjän päälle joutuneista. Sosiaaliset turvaverkot ovat joutuneet koetukselle.
Lääkkeenä on puhuttu työurien pidentämisestä, töiden lisätekemisestä, yrittäjyyden lisäämisestä, velanotosta työpaikkojen säilyttämiseksi. Ajatukset sinänsä hyviä, mutta ainakin osittain epärealistisia. Jos työtä ei kerta kaikkiaan ole, mistä taikoa sitä lisää?
Yritteliäisyyttä ja aktiivisuutta kaivataan lisää. Sitä haetaan uusilla ideoilla, innovaatioilla, työelämän monipuolistamisella ja monilla muilla keinoilla, mitä ikinä keksitään.
Suomi ja suomalaiset ovat kuitenkin selviytyjiä, kuten historiasta tiedämme. Suomen on sanottu elävän metsästä ja sieltä haetaan yhä lisää mahdollisuuksia tulevaisuuden tekemiseksi. Luonnon monipuolisuus ja sen käytön mahdollisuuksien löytäminen on yhtä lailla tärkeää siinä missä digitalisaation suomat tulevaisuuden aivan uudet mahdollisuudet.

Viikon kysymys

Uskotko Hurpun matkailuhankkeen toteutumiseen?

  • En (76%, 92 ääntä)
  • Kyllä (24%, 29 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 121

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä