0

Lukijat: Sammalsuolla

Laidalliset kolopyöräkärryt kulkivat keikkuen ja huojahdellen kuoppaista metsätietä. Elettiin 1950-lukua.
Olimme menossa hevosella Sammalsuolle. Pahimmissa kohdissa oli tarrauduttava lujasti kärryjen laitaan ja laskeuduttava kyykkyyn. Muuten oli vaara heilahtaa varvikkoon.

Pian aukenikin edessämme mättäikköinen suo. Ilmassa tuntui kirpeä suopursun tuoksu. Kitukasvuisia puita ja hataria turvelatoja näkyi harvakseltaan. Menneiden sukupolvien aikana oli nähty tarpeelliseksi merkitä Sammalsuolle joka talolle oma turpeenottopalsta. Paikalle sai myös rakentaa ladon. Turvetta käytettiin pääasiassa kuivikkeena karjasuojissa. Karkeapiikkinen turvemylly oli apuna turpeiden pienentämisessä.

Meille kuuluvan ladon vieressä oli matala kaivanto, josta työtä oli hyvä jatkaa. Se ei ollut kevyimpiä – varsinkin jos kaivannon pohja oli märkä. Lisäksi itikat olivat kiusana. Turpeet nostettiin kuivumaan seipäisiin, joista ne siirrettiin seuraavaksi ilmavaan latoon.
Ladon ympäristössä kasvoi suomuuraimia. Osa oli jo kypsynyt kullankeltaisiksi lakoiksi, osa marjoista vasta punersi. Aikani kuluksi keräilin niitä suuhuni ja astiaankin. Eväänä meillä oli ohraleipää ja maitoa.
Suopursun villin, kiehtovan tuoksun muistan yhä. Sen tuntee parhaiten niiden omassa kasvu-ympäristössä. Mutta turpeen takia ei tarvitse vaivautua suolle asti! Sitä kun löytyy kaupan hyllyltäkin – Kasvuturpeen nimellä.

Marja-Terttu Komulainen

Kommentteja aiheesta “Lukijat: Sammalsuolla

  • 9.11.2020 at 10:20
    Permalink

    Samanlaiset muistot ovat minullakin. Tosin en ollut koskaan turvetta suolta nostamassa, koska meillä ei ollut karjaa. Korkeintaan kesäsika muutaman kerran. Koulutieni kulki turvesuon laitaa, josta seipäillä kuivumassa olleet turveharkot hyvin näkyivät. Turvemyllyä kyllä totuin pyörittämään setäni navetan ylisillä. Pölyistä hommaa. Meillä ei puhuttu lakoista. Muuramet muuttuivat hyvin kypsyttyään korkeintaan lötöiksi.

    Turpeen pienimittainen kuivikekäyttö ei suota pilannut. Sen sijaan se jos mikä oli sen ajan tehokasta ympäristönsuojelua. Imeytettiinhän turpeeseen karjan virtsaa ja ulosteitakin, jotka säännöllisin väliajoin levitettiin pelloille luonnon lannoitteina.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Uskotko Hurpun matkailuhankkeen toteutumiseen?

  • En (76%, 92 ääntä)
  • Kyllä (24%, 29 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 121

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä