Viikon kysymys: Kannatatko ulkomaalaisten oppilaiden ottamista Virolahden lukioon?
Keskustelua asiasta on käyty somessa viime päivinä hyvin runsaasti, mutta jatketaan. Mitä mieltä olet?
Kannatatko ulkomaalaisten oppilaiden ottamista Virolahden lukioon?
- En (52%, 301 ääntä)
- Kyllä (48%, 281 ääntä)
Äänestäjiä yhteensä: 582
Loading ...
Kannatan ulkomaalaisten ottamista,jos oppilaat ovat kristittyjä.Mieleen olisi unkarilaiset,serbialaiset ja kroaatit.Uzbekit ovat muhamettilaisia,joista aiheutuu ongelmia opetuksessa ja ruokailussa.
Ulkomaiset lukiolaiset toisivat Virolahdelle ihanaa kansainvälistymisen aikakautta.
Muistaakseni myös ruotsia pitäisi lukiossa osata???
Periaatteessa kannatan, mut tää kiire aikataulu pistää vähän miettimään. Pitäis olla vähän enemmän aikaa suunnitella kaikki käytännön järjestelyt, rahoituskuviot jne…
Suunnitelman osana on, että uzbekkinuoret omaksuisivat B.1.1-taidon kielitaidon Uzebekistanissa puolen vuoden aikana suomalaisen opettajan johdolla ennen Suomeen tuloa. Verrataanpa opiskelutahtia maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Luku- ja kirjoitustaitoisten aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä, eli suunnilleen 2100 oppituntia. Se kestää tyypillisesti noin vuoden. Koulutuksen kielitaitotavoite on taitotaso B1.1, eli sama taso, joka uzbekkien tulisi saavuttaa puolta lyhyemmässä ajassa. Tutkimuksen mukaan (Huhta, A., Tammelin-Laine, T., Hirvelä, T., Neittaanmäki, R. & Stordell, E. 2017. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella. Aikuiskasvatus 37(3), 190–204.) noin viidennes kotoutumiskoulutuksen opiskelijoista saavuttaa tai ylittää virallisen tavoitetason B1.1 kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tyypillisin taitotaso, jonka maahanmuuttajat saavuttavat on A2.2. Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat uzbekkinuoriin verrattuna oppimisen kannalta edullisemmassa asemassa, koska he elävät suomenkielisessä ympäristössä, minkä on todettu edistävän kielitaidon omaksumista. On siis oletettavaa, että ei-suomenkielisessä ympäristössä elävistä uzbekkinuorista puolta lyhyemmässä ajassa B1.1-tason saavuttaisi huomattavasti pienempi osuus kuin viidennes.
Suunnitelman realistisuutta sen nykymuodossa on syytä epäillä. Jos hankkeeseen ryhdytään, toivottavasti sen toteutustavassa kuunnellaan suomi vieraana kielenä -opetuksen asiantuntijoita.
Virolahden lukion ”pelastaminen” on hyvin lyhytnäköistä uzbekkinuorten avulla. Virolahden ja Miehikkälän nuoret kärsisivät opetuksessa, kun opettajien on keskityttävä huolehtimaan vierasmaalaisista. Niinpä kaakonkulmalaiset suuntaavatkin Haminaan, jolloin kouluun jää vain ulkomaalaiset. Silloin oppilaita on taas liian vähän lukion elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Epäilen kunnan saamaa hyötyä koko projektista, vaikka valtio sponsoroisikin hanketta. Joka tapauksessa veronmaksajat eli me maksaisimme koko koulutuksen samalla kun pilaamme omien lastemme opinahjon.