0

Pääkirjoitus: Lukion suhteen eletään nyt ratkaisujen aikoja

Pystytäänkö Virolahden lukio säilyttämään toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa? Tämä on kysymys, jonka ratkaisemiseksi Virolahdella on lähdetty nyt etsimään keinoja. Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan, kun kysymys on ollut uzbekistanilaisten opiskelijoiden ottamisesta lukioon.
Sivistyslautakunnalle tuotiin tiistai-illan kokoukseen ainoana asiana eteen kysymys, solmiiko Virolahden kunta sopimuksen ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen välittävän Finest Future Oy:n kanssa 20 uzbekistanilaisen nuoren sijoittamisesta Virolahden lukioon tämän vuoden elokuusta alkaen.
Pohjatyötä tehnyt rehtori Jukka Taipale korostaa, ettei kunnalle ole tulossa opiskelijoista lisäkuluja, vaan opiskelijoiden kulut korvataan valtionosuuksista, joita opiskelijoista saadaan. Taipaleen mukaan tätä kautta löytyisi keino saada kaivattuja lisäopiskelijoita Virojoelle turvaamaan lukion tulevaisuus, kun omien kylien ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta.
Aivan ensimmäinen ajatus tämä ei opiskelijapohjan laajentamisen suhteen ole. Muutama vuosi sitten lukiosta kaavailtiin hevosurheilupainotteista koulua, joka olisi tehnyt laajaa yhteistyötä Harjun Oppimiskeskuksen ja Etelä-Kymenlaakson Urheiluakatemian kanssa. Tämä hanke ei lähtenyt kovin hyvin liikkeelle.
Uudessa yhteistyökuviossa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Kyseinen Finest Future Oy on viime syksynä perustettu yritys ja koko hanke putkahti esiin vasta joulun alla pidetyssä rehtoreiden seminaarissa. Opiskelijoita kaivataan, mutta ollaanko nyt liikkeellä järkevällä pohjalla, se herättää vielä ymmärrettävästi epäilyjä.

3 kommenttia aiheesta “Pääkirjoitus: Lukion suhteen eletään nyt ratkaisujen aikoja

  • 21.1.2021 at 11:04
    Permalink

    Kaikki saatavissa oleva tieto viittaa siihen että kulut maksaa Suomi ja Virolahti. Mitään laskelmia ei ole julkistettu. On myös kyseenalaista miten vaikuttaa paikallisiin nuoriin tieto siitä että reilu enemmistö aloittavista opiskelijoista olisi pikaisen kielikurssin käyneitä vaihto-opiskelijoita, kiinnostaako enää aloittaa lukiotie Virolahdella. Lukion opettajat eivät ole tainneet tulla asian tiimoilta esille, olisi kiinnostavaa kuulla heidänkin suhtautumisestaan asiaan kun opetuksen kerran järjestävät.

  • 22.1.2021 at 17:58
    Permalink

    Pohjois-Karjalan oppilaitoksissa on aika paljon opiskelijoita rajan takaa Venäjältä. Heitä on niin lukioissa, ammattikouluissa kuin korkeakouluissakin. Opiskelijat ovat ihan omatoimisesti hakeutuneet opiskelemaan Suomeen ja järjestäneet itse niin kieliopintonsa, asumisensa, kirjansa kuin muutkin. Pohjois-Karjalassa tosin on tehty useampia avustavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi panostettu venäjänkielisen tiedon tarjoamiseen nettisivuilla ja venäjänkielisen työntekijän avulla. Käykääpä esimerkiksi katsomassa Riveria-ammattiopiston nettisivuja, niin huomaatte asian itsekin. Venäläisiä opiskelijoita opiskelee tälläkin hetkellä Joensuun lisäksi Riverian pienemmissä yksiköissä kuten Kiteellä, Tohmajärvellä ja Lieksassa. Myös lukioissa on venäläisiä opiskelijoita. Toukokuussa Yle teki jutun Kiteen lukion venäläisistä opiskelijoista, joista jutussa esiintyi 18-vuotias Juri Petrov. Rehtori Sirpa Kostamon mukaan Kiteen lukiossa oli toukokuussa kymmenkunta venäläistä opiskelijaa. Uutisjuttu löytyy edelleen Ylen nettisivulta.

    Jos venäläisiä opiskelijoita on onnistuttu houkuttelemaan mm. Kiteelle, Tohmajärvelle ja Lieksaan, miksei heitä pystyttäisi houkuttelemaan rajakuntaan Virolahdelle. Pietarissa on noin viisi miljoonaa asukasta ja siinä on lähempänäkin rajaa Viipuri sekä pienempiä paikkakuntia. Luulisi joitakin venäläisnuoria kiinnostavan opinnot Suomessa.

  • 26.1.2021 at 18:17
    Permalink

    Ihan niin kuin Maija Maitoparta kirjoitti, Pietarin alueella on varmasti runsaasti nuoria, joita kiinnostaa opiskelu Suomessa. Tiedän, että sitäkin suuntaa on tutkiskeltu. Vastassa ovat kuitenkin samat haasteet kuin uzbekistanilaisisten opiskelijoiden kanssa; kielitaito, kulttuuri jne. Käydyn somekeskustelun perusteella epäilen, että ”yhteisön laajan tuen puuttuminen”, jota kunnanjohtaja piti yhtenä perusteena sopimuksen hylkäämisesitykselleen olisi ihan yhtä suuri ongelma, vaikka tulijat olisivat venäläisiä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Uskotko Hurpun matkailuhankkeen toteutumiseen?

  • En (76%, 92 ääntä)
  • Kyllä (24%, 29 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 121

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä