Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide: Lukion tila ja tulevaisuus

Lukion tulevaisuudesta on syytä kantaa huolta ja tehdä toimia etenkin sen eteen, että opiskelijoita riittää. Sivistystoimi esitti ulkomaisia opiskelijoita pelastamaan

Lukion tulevaisuudesta on syytä kantaa huolta ja tehdä toimia etenkin sen eteen, että opiskelijoita riittää.

Sivistystoimi esitti ulkomaisia opiskelijoita pelastamaan lukion.

Esityksessä ei valitettavasti kerrottu mitä muita keinoja on asian johdosta tehty, esimerkiksi kotimaisten tai ainakin jo suomea osaavien opiskelijoiden saamiseksi lukioomme.

Lisäksi olisi ollut asiaa tehdä selvitys, paljonko virolahtelaisia ja miehikkäläläisiä lähtee lukioon muille paikkakunnille ja mitä toimia olisi käytettävissä saada heidät omaan lukioomme.

Ainakin pääkaupunkiseudulla on lukioon pyrkijöitä, jotka sinne eivät pääse, johtuen lähinnä hakijoiden todistusten keskiarvoista. Taidelukioihin pääsee noin 7 keskiarvolla, mutta niissä on rajalliset määrät paikkoja. Muuten keskiarvot, joilla pääsee sisään, liikkuvat jossakin 7,8 tienoilla.

Mielestäni sivistystoimen tulisi markkinoida tälle joukolle lukiotamme ja majoittautumismahdollisuuksia. Samoin lastensuojelun piirissä on nuoria, joilla olisi motivaatiota opiskella, mikäli siihen annetaan mahdollisuus. Tätä kannattaisi ainakin selvittää myös.

Uzbekistanilaisia tulijoita markkinoitiin pelastajana ja some-keskusteluissa myös sillä, että tienataan heidän avulla, kun saadaan valtionosuuksia.

Totuus on kuitenkin toisenlainen, vaikka meillä toimii opettajia lukiossa niin, että sama määrä kykenee opettamaan suuremmankin opiskelijamäärän.

Esitetystä kustannuslaskelmasta puuttui monia kuluja, joita ilman ei asuminen suju, muun muassa sähkö ja vesi. Nämä eivät ole vähäisiä.

Vuokrat oli esitetty tuloksi, vaikka kaikki mitä vuokra-asunnoista kunnalle tai kunnan Vuokra-asunnot Oy:lle tulee, menevät talojen käyttö- ja huoltokustannuksiin.

Vapaa-ajalle oli vaatimuksena valvoja/huoltaja. Siihen oli esitetty kustannuksia 1 800 euroa / kk. Suomessa on kuitenkin työaikalait joita kunnankin tulee noudattaa, jolloin opiskelijoiden vapaa-ajan valvontaan tarvitaan 3-4 henkilöä.

Kulut eivät jää siihen, että henkilön palkka on 1 800 euroa. Palkan sivukulut nostaa kustannuksen reilusti ja näin valvojien kustannus on noin 10 000 euroa kuukaudessa.

Kieli piti oppia nopeasti. Suomalaisten koulutusjärjestäjien mukaan lähdettäessä tasolta A1.3 kouluttautumaan tavoitetasolle A2.2 on kokonaisoppiaika 1 060 – 1 230 tuntia. Eli opiskeltaessa 5h / päivä, on kesto 42 – 49 viikkoa, eli reilusti yli vuoden.

Huomioitavaa on myös, ettei opiskelijoiden taitotaso todennäköisesti ole aloittaessa A1.3, vaan 0, jolloin oppimisen kesto pitenee.

Lukion opiskelu niin, että vieraskielisen opettaminen ei häiritse muuta opetusta, vaatii vieraskieliseltä vähintään B2 taitotason, jolloin oppimisjakso on reilusti pidempi. On myös todettu maahanmuuttajien koulutuksessa, ettei kaikki saavuta tätä tasoa koskaan.

Lyhyt suomen opetus olisi aiheuttanut sen, että tulijoille olisi pitänyt todennäköisesti perustaa oma opetusryhmä, jossa olisi ensin opiskeltu kieltä ja sitten muita aineita. Näistä kustannuksista ei mainittu mitään esitetyissä laskelmissa.

Todelliset kustannukset, joissa ei ole oman opetusryhmän kustannuksia huomioitu, olisivat olleet noin 270 000 euroa, josta mahdollisesti saatava valtionosuus vähennettynä jäisi virolahtelaisten veronmaksajien maksettavaksi vielä noin 80 000 euroa.

Onko virolahtelaisen veronmaksajan tehtävä maksaa siitä, että ehkä kasvukeskuksemme (Helsinki) saisi osaajia? Onko toiminnan laatu ihan perusrehellistä, kun yritys tuo Suomeen Kaukoidästä satoja, ehkä jopa tuhat opiskelijaa valtionapujen piiriin?

Toiminta aiheuttaa suunnittelemattomia menoja valtionosuuksiin vuosittain noin miljoona euroa ja Suomi on muutenkin jo ylivelkaantunut.

Toivon todella, että virkakoneisto käärii hihat ja alkaa kartoittamaan opiskelijoita kotimaasta. Ja luonnollisesti on jo hyvä suunnitella myös sitä, miten opetus hoidetaan, kun saadaan lisää opiskelijoita. Eli pystytäänkö tarjoamaan esimerkiksi laajempaa kurssivalikoimaa.

Maallikon ajatuksia lukion vireyttämisestä.

Jari Harju (ps.)