Jääkairat ja lumenmittausvälineet sai laittaa takaisin auton peräkonttiin viime viikon perjantaina, kun suomalaiset ja venäläiset hydrologit järjestivät kolmannen tapaamisensa Virolahdella.
Jääkairat ja lumenmittausvälineet sai laittaa takaisin auton peräkonttiin viime viikon perjantaina, kun suomalaiset ja venäläiset hydrologit järjestivät kolmannen tapaamisensa Virolahdella.
– Ajankohdan piti olla täysin varma, naureskeli Liubov Fomina, joka työskentelee ympäristökuormitusosaston varapäällikkönä Pietarin hydrologian ja meteorologian keskuksessa.
Niinpä yhteistyökumppanit joutuivat tällä kerralla tyytymään Säkäjärven vedenmittauspisteeseen tutustumiseen.
Huomionarvoista toki oli erittäin korkealla virrannut jokivesi.
Ravijoella ryhmä pääsi pelastautumispuvuissa kuitenkin kokeilemaan jäänpaksuusmittauksia rasahtelevalla ja notkuvalla jäällä heti lauantaina.
Lisäksi Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki oli pakastanut paljullisen lunta, joten lumen vesiarvojen mittaamiseenkin päästiin harjoitusmielessä käsiksi.
Suomalaisten ja venäläinen yhteistyö vesiasioissa aloitettiin Sevira-hankkeen tiimoilta reilu vuosi sitten syksyllä. Hanke tähtää Suomenlahden tilan paranemiseen.
Hankkeessa toimitaan kolmen Suomen ja Venäjän raja-alueen joen alueella. Ne ovat Virojoki, joka on kokonaan Suomen puolella, yhteinen rajajoki Rakkolanjoki ja kolmantena kokonaan Venäjän puolella virtaava Sestrajoki.
– Valitsimme nämä kolme jokea juuri siksi, että yksi niistä on molemmin puolin rajaa ja kaksi muuta kokonaan omilla puolilla, Pekka Vähänäkki kertoi.
Vesistöseurantaan kuuluu, että suomalaiset ja venäläiset osapuolet tutustuvat muun muassa toistensa käyttämiin mittausvälineisiin ja -menetelmiin.
Hankkeessa jokien tilan seurantaa ja datan laatua parannetaan uusilla laitteilla ja näytteenoton koulutuksella, kehitetään mallinnusta, sekä osallistetaan alueen asukkaita kysymällä heidän näkemyksiään lähivesistöistä ja edistetään kansalaisseurantaa.
Tuloksena on näiden valuma-alueiden vesien tilan parantamisen tiekartta paikallisille päättäjille.
– Laitteet muistuttavat toisiaan ja menetelmätkin ovat hyvin samanlaisia, totesi hydrologisen osaston päällikkö Alexander Ipatov hankkeessa saaduista kokemuksista.
Viimeviikkoinen tapaaminen Virolahdella liittyi niin sanottuun monitorointi -työpakettiin. Hankkeessa järjestetään venäläisten kanssa yhteisiä maastomittauksia ja tutustumisia hydrologisiin asemiin ja seurantaverkostoihin.
Nyt järjestetty tapaaminen oli jo kolmas. Viime vuonna oli yhteisiä virtaamamittauksia Rakkolanjoella Lappeenrannassa. Toinen tapaaminen oli Rakkolanjoen alaosalla Venäjän puolella viime syksynä
Virolahdella tutustuttiin Säkäjärven vedenkorkeusasemaan, Ravijoen mittapatoon, Haminan mareografiin sekä routa-, lumi ja jäämittauksiin.
Myöhemmin tänä vuonna Sevira-hankkeessa on tarkoitus järjestää neljäs ja viimeinen yhteinen maastomittaustapahtuma Sestrajoella Venäjällä.
Yhteisten maastomittausten lisäksi hankkeessa järjestetään hydrologiaan liittyviä työpajoja, joissa tutustutaan molempien maiden hydrologisiin järjestelmiin ja mietitään tietojen vaihtoa ja käytäntöjen yhtenäistämistä.
Hydrologisessa osuudessa on vielä kolmas osio jossa pyritään parantamaan hankejokien hydrologista tietoa.
VIROJOELLA on asennettu uutta automatiikkaa vedenkorkeuden reaaliaikaiseen määrittämiseen sekä tehty virtaamamittauksia.
Toimenpiteet parantavat hydrologisia ennusteita, jotka esimerkiksi Virojoen osalta on kaikkien nähtävissä Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla.
– Paitsi että Kaakkois-Suomen Ely-keskus on saanut lisäresursseja, kuten laitteistoja mittaustoimintaan, on yhteistyö venäläisten kanssa ollut erittäin sujuvaa. Paljon ollaan opittu puolin ja toisin, ja luottamus on kasvanut osapuolten tekemiseen. Raja-alueen vesistöjen hydrologiseen seurantaa liittyvää yhteistyötä kannattaa jatkaa edelleen Pekka Vähänäkki kiitteli.
JUKKA KINNUNEN