Villisikojen määrä kasvanut vuodessa lähes 500 yksilöllä – kannan kooksi arvioidaan nyt 3400 yksilöä

Suomessa oli keskimäärin 3426 villisikaa tammikuussa. Se on arviolta 477 yksilöä enemmän kuin edellisenä vuotena (kuva Kai Skyttä).

KK

Suomen villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Luonnonvarakeskuksen Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli keskimäärin 3 426 villisikaa tammikuussa. Se on arviolta 477 yksilöä enemmän kuin edellisenä vuotena.

Luken tiedotteen mukaan arvio villisikakannan tämänhetkisestä koosta on mediaaniarvo. Kanta-arvio liikkuu 2 209–5 727 yksilön välillä, joten arvio sisältää huomattavaa epävarmuutta.

Tiedotteessa todetaan, että metsästyksestä huolimatta Suomen villisikakanta kasvaa. Suhteellinen muutos viime vuoden takautuvasti arvioituun jäävään kantaan verrattuna on arviolta 17 prosenttia. Ilman metsästystä villisikakannan vuosittainen kasvupotentiaali on Luken mukaan keskimäärin 28 prosenttia.

Kannan kasvua metsästyksestä huolimatta voivat selittää erityisesti leudot talvet, ruokinta ja villisikapopulaation vasteet metsästyspaineeseen kuten tehostuva lisääntyminen.

Luken mukaan villisikojen alueellinen levinneisyys on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna.

Hirveä metsästäneiden seurueiden jahtikauden päättymisen yhteydessä arvioimien yksilömäärien perusteella villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita Suomessa ovat edelleen Kaakkois-Suomen rajaseutu ja Itäisen Uudenmaan rannikkoalueet.

Luke kertoo kehittäneensä villisikakanta-arviointia vuodesta 2017 lähtien. Koska seuranta-aineistoa on nyt usealta vuodelta, voitiin tänä vuonna siirtyä käyttämään uutta kannanarviointimenetelmää.

Keskeisin ero entiseen on, että uusi mallinnustapa käyttää kannan koon arviointiin aineistoa koko aikasarjan pituudelta, kun taas vanhalla mallilla arviointi perustui vain kahden peräkkäisen vuoden havaintoaineistoihin. Uusi malli on Bayes-päättelyyn perustuva malli, joka pystyy hyödyntämään useita eri tietolähteitä. Vastaavan tyyppistä mallia käytetään hirvikannan arvioinnissa.

Kun uutta aineistoa saadaan vuosittain lisää, päivittyvät myös edellisten vuosien kanta-arviot koko aikasarjan pituudelta.

– Vaikka kanta-arvioihin on edelleenkin syytä suhtautua enemmän suuruusluokan kuin tarkan lukumäärän arviona, niin uusi mallinnustapa parantaa villisikakanta-arvioinnin pitkäaikaista luotettavuutta, kertoo tiedotteessa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

Kun uusi malli hyödyntää useamman vuoden aineistoja, niin yksittäisten vuosien merkitys tuloksissa pienenee, Kunnasranta sanoo

– Esimerkiksi viime vuonna julkaistu villisian kanta-arvio, noin 1 400 yksilöä, oli nykyisen mallin mukaan aliarvio.

Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat edelleen metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.

Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka