Miehikkälässä ja Virojoella Tyllinjärvellä selvitetään, voisiko vesilintujen oloja parantaa hoitokalastuksella – "Ravintokilpailu on ihan todellinen silloin, jos särkikalasto on kovin runsas"

Pienet särkikalat syövät pitkälti samaa ravintoa kuin vesilinnun poikaset. Muun muassa punasotka on hävinnyt Tyllinjärven linnustosta.

Kalastusbiologi ja tutkija Aarno Karels koekalastamassa Tyllinjärvellä Nordic-verkoilla. Verkot ovat 1,5 metriä korkeita ja 30 metriä pitkiä. Ari Nieminen

Krista Kierikka

Miehikkälän ja Virojoen alueilla sijaitsevalla Tyllinjärvellä on meneillään verkkokoekalastuksia, kertoo Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedotteessaan. Koekalastuksilla selvitetään, millainen kalalajisto Tyllinjärvellä on, minkä verran kaloja on ja millainen niiden ikäjakauma on. Samalla selvitetään myös särki- ja petokalojen suhdetta.

Tämä tuo uutta tietoa siitä, olisiko Tyllinjärven tila kohennettavissa hoitokalastuksen avulla paremmaksi järveksi vesilinnustolle.

Lintuvesikoordinaattori William Velmalan mukaan Tyllinjärven linnusto on heikentynyt.

– Kyllä siellä edelleen on puolisukeltajasorsia, eli esimerkiksi haapanaa, sinisorsaa, tavia, silkkiuikkua ja tukkasotkaa.

Muun muassa punasotka on hävinnyt järven linnustosta.

Pienet särkikalat ja linnunpoikaset syövät samaa ravintoa

Pienet särkikalat syövät pitkälti samaa ravintoa kuin vesilinnun poikaset.

Ravintokilpailu on ihan todellinen silloin, jos särkikalasto on kovin runsas.

– Esimerkiksi sorsanpoikaset nimenomaan siivilöivät vedestä tällaisia pieniä vesieläimiä ja pohjaeläimiä, sanoo Velmala.

Tämä saa aikaan kilpailua ravinnosta särkikalojen ja linnunpoikasten välillä.

– Ravintokilpailu on ihan todellinen silloin, jos särkikalasto on kovin runsas.

Särkikalat myös samentavat vesistöjä, kun ne ravintoa etsiessään pöyhivät pohjamutia.

Tyllinjärveltä saatua koekalastussaalista. Aarne Karels

Tulokset selvillä syyskuussa

Lappeenrantalainen kalastusbiologi ja tutkija Aarno Karels koekalastaa Tyllinjärvellä Nordic-verkoilla. Nämä verkot ovat 1,5 metriä korkeita ja 30 metriä pitkiä.

Velmalan mukaan koekalastuksen tulokset ovat selvillä syyskuun loppuun mennessä. Jos koekalastusten myötä käy ilmi, että Tyllinjärven kalasto on särkikalavaltainen ja petokaloja on vähän, järven ravintoverkkoa ja vedenlaatua voidaan parantaa hoitokalastuksen avulla.

– Tämä hyödyttäisi etupäässä sorsia. Silkkiuikku käyttää myös pieniä kaloja ravintonaan. Se ei ole niin herkkä tällaiselle, kertoo Velmala.

Hoitokalastuksessa pieniä särkikaloja poistetaan järvestä suuria määriä esimerkiksi nuottaamalla, rysillä tai katiskoilla. Suuret ahvenet, kuhat, hauet ja muut petokalat vapautetaan takaisin.

Projekti kuuluu ympäristöministeriön rahoittamaan Helmi-elinympäristöohjelmaan, jossa tavoitteena on tarttua Suomen luonnon köyhtymisen suurimpiin syihin ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka