Muistolle: Meri oli aina läsnä Arvo Harjulan elämässä

Viisivuotias Arvo Harjula vuonna 1944. Harjulan kotialbumi

Talvisotavuonna 1939 syntyneelle isälleni Arvo ”Arttu” Harjulalle Virolahti ja Suomenlahti olivat tärkeitä. Arvo tutustui mereen isänsä opastuksella. Jo isona koulupoikana hän pääsi kesälomillaan isänsä Tauno Harjulan mukana puita kuljettamaan Itäiselle Suomenlahdelle 1950-luvun alkuaikoina.

Kaikki Hämeenkylän lastauspaikat tulivat tutuiksi. Raja oli jo sulkenut Suomenlahden itäisimmät vedet Neuvostoliitolle nykyiselle Venäjälle.

Nuoruus toi mukanaan hiihtoharrastuksen, jossa menestystäkin tuli.

Isä oli tarkka ja hyvä käsistään, joten hän lähti puusepän oppiin Haminaan. Rippikoulukin käytiin Haminassa.

Isä suoritti varusmiespalveluksensa Helsingissä Suomenlinnan rannikkopatteristossa, jossa Virolahden kirkonkylän koulunaikainen hiihtokaveri oli häntä vastaanottamassa.

Perheen perustaminen tapahtui 1960-luvun alussa omiin lapsuusmaisemiin. Perhe toi elämään paljon uutta sisältöä ja vuodet vierivät nopeasti.

Isä oli Sydänkylän Erämiehet metsästysseuran perustajajäsen, hän oli mukana seurassa elämänsä loppuun saakka.

Kun työelämä puunjalostusteollisuudessa Impregno Oy:llä Haminassa jäi taakse 1990-luvulla, alkoi uusi elämänvaihe.

Iloa elämään toi merenranta-aika kesäajan kalastuksineen, saunomisineen ja uimisineen. Suomenlahti virkisti isää kirkastuneella vedellään viimeisenä hellekesänä.

Isän läpi elämän jatkunut liikunnallisuus piti kunnon korkealla, muistin tarkkana, antoi voimia ja jatkoaikaa elämään verisuonivaivoista huolimatta.

Isä oli luonteeltaan ahkera, auttavainen, sopuisa ja rauhallinen, ei halunnut riidellä mistään.

Kesäaikana hän mielellään kulki Virolahden kirkkomaalla ja hoiti menneitten sukupolvien kukkakumpuja. Jouluaattoina kirkkotarha kynttilöineen oli hänelle tärkeä osa joulun viettoa.

Isän elämä päättyi yllättävästi Meilahden sairaalassa 82-vuotiaana elokuussa 2021 hienon kesän päätteeksi.

Nyt isä saa oman paikkansa edellisten sukupolvien joukosta Virolahden kirkkotarhasta.

Isä asui koko ikänsä Suomenlahden rannikkokylässä. Hänellä oli täällä omalla kotiseudullaan hyvä ja pitkä elämä, jota kiitollisuudella ja kunnioituksella jäämme muistelemaan.

Tyttäresi Marjukka

Luettu Pitäjäntuvalla muistotilaisuudessa 18.9.2021.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka