Mitä kuuluu Suomen maaseutualueille 2024? Ei erityisen hyvää. Syy on demokratiavaje ja pienten kuntien talouden ja rakenteiden romahtaminen.
Maaseudun pienissä kunnissa talousarvion menoista noin 70 prosenttia on; palo- ja pelastustoimen, sosiaali- ja terveysmenoja palveluista, joista aluevaltuustot päättävät.
Aluevaltuustojen päättäjät hyvin suurella todennäköisyydellä tulevat olemaan valtaosaltaan äänestysalueiden isojen kuntien ja kaupunkien edustajia. Suomessa valittu vaalijärjestelmä suosii isoja kuntia, muut Pohjoismaat ovat valinneet toisen vaalijärjestelmän.
Mistä demokratiavaje syntyy? Se syntyy siitä, että pienistä kunnista ei saada tarpeeksi edustajia aluevaltuustoihin ja vähenevät verotulot eivät riitä muihin kunnallisiin palveluihin. Ei myöskään aluevaltuusto pysty takaamaan sote-palveluita maaseudulle entisen laajuisina.
Mitä palvelu- ja demokratiavaje synnyttää? Kysymys on tärkeä, koska se jakaa alueita toisiaan vastaan. Mitä syrjäytetyt ihmiset tekevät turhautuessaan?
Pienten kuntien veropohjasta leikataan lähes 2/3 maakuntahallinnon budjetin katteeksi ja vaikuttamismahdollisuudet palveluihin ja niiden saatavuuteen jäävät lausunnon asteelle.
Suomessa valittu vaalijärjestelmä suosii isoja kuntia.
Median omistus ja ”kansanääni” ovat jo kaupungeissa, samoin määräysvalta EU:n kehitysvaroihin, jotka on kuitenkin saatu harvan asutuksen ja matalan tulotason vaikutuksista (maaseudun ”ansiosta”).
Maaseutukansan ääni hiipuu. Mitä maaseutualueilla tapahtuu, kun maaseutukuntien asukkaista ovat ”äänettömiä ja vallattomia”?
On syytä olla huolissaan.
Emeritus kunnanjohtaja