Kymen Sanomien lukija on huolissaan kouluissa leviävistä koronatartunnoista. THL on ohjeistanut vähentämään kouluissa tehtävää jäljitystyötä entisestään. Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäisen mielestä koronatestiin tulee päästä aina, kun henkilöllä on koronaan sopivia oireita.
Kymsoten ohjeet muun muassa kouluille ovat olleet, että lievässä flunssassa ei tarvitse mennä testiin ellei tiedä olevansa altistunut koronalle. Ohjeet hämmentävät toimitukseen yhteyttä ottanutta lukijaa.
– Varsinkin syyslomalla matkustelleista harvat ovat tienneet altistuneensa koronalle ja lapset ovat menneet kouluihinsa, koska sinne on voinut mennä pienessä flunssassakin.
Lukijaa mietitytti ajatus siitä, että jos kouluun menneellä lapsella onkin tämän tietämättä ollut korona ja hän on tartuttanut sen luokkakavereihinsa, jotka eivät hekään ole käyneet testeissä ja korona on jatkanut leviämistä.
– Niin kävi eräässä kaupungissa, kun lasten luultiin olevan syysflunssassa. Koronatartunnat paljastuivat, kun vanhemmat alkoivat sairastua ja osa heistä meni testeihin työpaikan käskystä. Osalla vanhemmista lapsi oli ollut ainoa ihmiskontakti. Siltikään kouluissa ei muka liiku koronaa?
Aikuinen tartuttaa koronaa herkemmin kuin lapset
Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen toteaa, että koronatartuntojen todellista määrää ei pystytä enää sanomaan, koska testeissä käyminen on vähentynyt keskimäärin puoleen alkusyksystä ja yhteen kolmasosaan huipputestausmääristä.
– Monet koronatartunnat jäävät tilastoimatta. Siitä huolimatta koronaa on koronarajoitusten löystyttyä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Esimerkiksi esikouluissa, kouluissa ja opiskelupaikoissa on todettu vähemmän koronatartuntoja mikäli lähde on lapsi. Pietikäisen mukaan aikuinen tartuttaa koronaa herkemmin kuin lapset.
– Emme tosin tiedä tartuntojen todellista määrää.
Pietikäinen kertoo, että THL-ohjeistuksen mukaan Kymsote on keskittynyt kouluissa jäljittämään vain lapsen lähimmät kaverit.
– Koko luokkia on harvoin pantu karanteeniin ellei lähde ole vaillinaisesti rokotettu ja maskia käyttämätön aikuinen. THL on ohjeistanut meitä vähentämään kouluissa tehtävää jäljitystyötä entisestään ja uudet ohjeet ovat tekeillä.
Infektioylilääkäri suosittelee testeissä käymistä
Pietikäinen toteaa, että THL:n suosituksista johtuen perheissä menetellään lasten testauksen suhteen hyvin vaihtelevasti.
– On totta, että suurin osa lasten hengitystieoireista on muun kuin koronan aiheuttamaa, mutta taudinkuva voi olla hyvin sama eli ilman testiä ei voida tietää, että kyseessä ei ole korona.
Pietikäinen ei ole samaa mieltä THL:n koronatestauslinjan kanssa.
– Kyse on siis THL:n suosituksesta eikä minun suosituksestani. Minun mielestäni koronatestiin tulee päästä aina, kun henkilöllä on koronaan sopivia oireita. Vaihtoehtona lievissä oireissa voi olla itse tehty koronan kotitesti.
Koronarajoitusten purkamisen jälkeen sosiaalisten kontaktien määrä on kasvanut paljon ja se on lisännyt tartuntojen määrää.
– Maskien käyttö julkisilla paikoilla ja työssä sekä kouluissa on voimakkaasti vähentynyt. Yksityisillä työterveysasemilla on jätetty koronatesti tekemättä etenkin kaksi kertaa rokotetuilla, vaikka valitettavasti meilläkin huomattava osa koronan oireita saaneista on yksi tai kaksi rokotetta saaneita.
Vain testi kertoo onko kysymyksessä koronatartunta
Pietikäinen suosittelee hengitystieinfektioon sairastuneita käymään koronatestissä, jos sairastunut ei ole saanut kahta koronarokotusta.
– Suosittelen testiä myös kaksi rokotetta saaneille, jos oireet ovat vähäistä flunssaa voimakkaampia tai ne pitkittyvät. Sairaana ei töihin tai harrastuksiin tule mennä ja sosiaaliset kontaktit on syytä minimoida.
Ilman testaamista ei voi olla varma, ettei kysymyksessä ole koronatartunta. Pietikäinen sanoo, että pienin riski myös jatkotartuttamisen osalta on vähintään kaksi kertaa rokotetuilla, joilla on lievät oireet ja jotka pystyvät sairastamaan altistamatta muita läheisiään ja käyttävät kodin ulkopuolella maskia.
– Heidänkin on hyvä käydä testissä mikäli oireet pitkittyvät. Usein koronan ollessa kyseessä oireiden vaikeutuminen tapahtuu 7–10 päivän kuluttua ellei paraneminen käynnisty.
Rokotuksia tulevaisuudessa kerran vuodessa?
Pietikäinen muistuttaa, että kaksi rokotusta ehkäisee tehokkaasti vaikean koronamuodon saamista, mutta puolen vuoden kuluttua toisesta rokotuksesta ehkäisyteho on enää noin 65 prosenttia.
– Näyttää siltä, että koronarokotuksia täytyy jatkossakin ottaa säännöllisesti, ehkä esimerkiksi vuoden välein.
Pietikäinen toteaa, että sairastetun koronan suojavaikutus ei ole rokotuksia parempi.
– Meilläkin on jokunen tapaus, jossa korona on sairastettu uudelleen jo muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisestä tartunnasta. Mikäli joku henkilö ei jatkossakaan ota rokotuksia, hän hyvin mahdollisesti sairastaa koronan noin kerran vuodessa.
Sairastettu tauti on vaarallisempi kuin rokotus
Infektioylilääkäri muistuttaa, että sairastettu tauti on aina vaarallisempi kuin rokotus.
– Rokotus on turvallinen ja vaikeat sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Sairastettu koronatauti taas voi usein aiheuttaa jälkiseuraamuksia, kuten niin sanottua long-covid-oireilua. Rokotuksetkaan eivät estä saamasta lievää tautia ja huonolla tuurilla tartuttamasta lähimmäistään, vaikka tartuttavuus on toki selvästi vähäisempää kuin rokottamattomalla.
Pietikäinen toteaa, että yhteiskunnan rokotuskattavuuden pitäisi nykytiedon valossa olla varmaan yli 95 prosenttia ennen kuin niin sanottua merkittävää laumasuoja saavutetaan.
– Esimerkiksi Irlannissa täysin rokotettuja on 92,4 prosenttia, mutta koronatapauksia on suhteessa viisi tai kuusi kertaa enemmän kuin Suomessa.
"Paluu entiseen ei tahdo enää onnistua"
Pietikäinen pelkää, että kun suojaustoimia on voimakkaasti vähennetty ja yhteiskuntaa on Suomessakin avattu, alkaa jo olla liian myöhäistä yrittää palata aiempaan matalaan koronatartuntojen esiintymistasoon.
– Kun rajoitukset kertaalleen puretaan, paluu entiseen ei tahdo enää onnistua. Tämä pitää paikkansa myös maskin käytön suhteen. Suomessa rajoitukset laajimmillaankin olivat paljon lievemmät kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Meillä ei ole ollut mitään ulkonaliikkumiskieltoja, kauppojen sulkemisia eikä muita laajoja sulkutoimia, miettii Pietikäinen ja tiivistää:
– Perusohje on, että sairaana pysytään kotona.