Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kymenlaakson koronatartunnoissa selvää kasvua viime viikolla – Kymsoten infektioylilääkärin mukaan koronaa ei oteta tällä hetkellä riittävän vakavasti

Kymenlaaksossa vahvistettuja koronatartuntoja oli vielä kuukausi sitten alle 400 viikossa. Viime viikolla luku oli 713. Yksi syy lisääntyneisiin tartuntoihin ovat eri puolilla Suomea järjestettävät joukkotapahtumat. Kymenlaaksossa juhlitiin ainakin Hamina Tattoossa.

Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen kertoo, että koronatartuntojen määrät ovat Kymenlaaksossa kasvaneet viimeisten viikkojen aikana ja viime viikolla tartuntamäärissä tapahtui selvää kasvua.

– Kun vielä kuukausi sitten tartuntoja oli alle 400 viikossa, viime viikolla niitä oli 713 eli selkeästi enemmän.

Sitä infektioylilääkäri ei osaa sanoa, oliko Hamina Tattoolla osuutta tartuntojen määrän kasvamiseen.

– En erityisesti suosita erityistoimia Tattoohon liittyen, mutta toki oireisen henkilön kannattaa tehdä kotitesti ja välttää kontakteja, jos testitulos on positiivinen. Tattoon lisäksihän nyt on ympäri Suomea monia joukkotapahtumia, joihin voi liittyä lisääntynyt tartunnan riski.

Pietikäinen kertoo, että kaikkiaan koronapositiivisiksi testattujen määrä on ollut nousussa viime viikkoina.

– Syyksi epäilemme Omikron 5:n yleistymistä. Se variantti tarttuu vielä herkemmin kuin edeltävät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajalääkäri Mikko Pietilä on arvioinut että todellinen koronatartuntojen määrä olisi kuusi kertaa suurempi.

Infektioylilääkäri ei rajoittaisi koronatestausta

Pietikäinen kertoo, että koronatestaussuositukset ovat pysyneet ennallaan. THL suosittaa virallista testausta ensisijassa vain erityisryhmille.

– Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja THL:llä on omat suosituksensa, jossa virallisia testejä suositellaan sote-henkilöstölle, iäkkäille ja vaikeasti sairaille, ankaria oireita saaneille sekä raskaana oleville.

Pietikäinen toteaa, että hänen puolestaan koronatesteihin saisivat tulla kaikki ne ihmiset, joilla on oireita.

– Itse en testiin hakeutumista rajoittaisi, mutta luulen että testin varaaminen ei onnistu kaikilta Omaolon ja Koronabotin kautta, vaan niissä noudatetaan STM:n ja THL:n ohjeita. Kymsotella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa Omaolon ja Koronabotin määrittelyihin.

Infektioylilääkäri toteaa, että erilliset infektiovastaanotot on resurssipulan takia lopetettu ja Huslab ottaa itse näytteet vain päivystysten potilaista.

– Kouvolassa Huslabin alihankkijana on Pihlajalinna ja Kotkassa 9lives. Huslab on ilmoittanut, ettei sunnuntaisin oteta näytteitä, muina päivinä kyllä. Maanantaina testeihin hakeutuu varmaan tavallista enemmän ihmisiä. Käsittääkseni, jos tilanne vielä selkeästi huononee, on Kymsoten mahdollista neuvotella Huslabin kanssa myös sunnuntaitestauksista ja testausmääristä.

Koronaa ei oteta riittävän vakavasti

Pietikäisen mukaan koronaa ei oteta tällä hetkellä riittävän vakavasti. Tartuntoja on paljon, ja Omikron 5 -variantti tarttuu herkästi.

– Terveet ja nuorehkot selviävät yleensä lievällä taudilla. He voivat kuitenkin tartuttaa tahtomattaan taudin iäkkäisiin ja muuten sairaisiin, joille tauti voi rokotuksista huolimatta olla kohtalokas.

Hän muistuttaa, että aiempien koronamuunnosten jälkeen osa on saanut kroonistuneita oireita. Hän uskoo, että niitä esiintyy myös Omikronin-varianttien jälkeen.

– Matalimman arvion mukaan 4–6 prosenttia sairastuneista on saanut jälkioireita. Sairastuneita on paljon, joten jälkioireita saavien määrä voi olla suuri.

Ylilääkäri suosittelee edelleen maskia tietyissä tilanteissa

Kasvomaski kannattaa Pietikäisen mukaan varata tilanteisiin, joissa joutuu olemaan ihmisjoukossa eikä voi pitää turvaväliä.

– Jos liikkuu ulkona ja pystyy noudattamaan parin metrin väliä vieraisiin, pitäisin maskin käytöstä taukoa ja nauttisin raikkaasta ilmasta.

Joukkotapahtumissa maskin pitäminen on käytännössä usein ongelmallista, Pietikäinen sanoo. Tilannetta saattavat mutkistaa syönti ja juonti sekä alkoholin käyttö.

– Onneksi esimerkiksi festareilla käy yleensä nuorempaa ja terveempää porukkaa. On vain muistettava, ettei festariviikonlopun jälkeen mene maskitta tapaamaan sairasta tai iäkästä läheistään.

Lisäksi hän ohjeistaa käyttämään maskia, jos asioi terveydenhuollossa.

– Meillä useimmat menehtymiset koronaan ovat tapahtuneet hoivakodeissa ja asumispalveluyksikössä, jonne tauti on tullut jotakin kautta. Maski vähentää riskiä.

Kaikki maskit eivät suojaa yhtä tehokkaasti, joten maskin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

– Olen nähnyt joillakin käytössä venttiilillisiä maskeja. Usein ne ovat FFP2-maskeja, joita Työterveyslaitoskin suosittaa.

Venttiilimaski kuitenkin suojaa Pietikäisen mukaan vain käyttäjää itseään, ellei sen päällä käytä kirurgista maskia.

– Venttiilittömiä FFP-maskeja taas on raskasta käyttää pitkiä aikoja. Tämän vuoksi kannatan turvavälejä, hyvää käsihygieniaa ja kirurgisia suu-nenäsuojaimia vapaa-ajalla.

"Tarjotut rokotukset olisi hyvä ottaa"

Pietikäinen pitää tärkeänä sitä, että jokainen hakisi tarjotut rokotukset. Rokote ei estä tartuttamasta muita, mutta riski vakavasta tautimuodosta pienenee sitä mukaa, mitä useammin ihminen on rokotettu.

– Ilmeisesti rokotteet suojaavat myös pitkittyneiltä oireilta. Liian moni on jättänyt ottamatta kolmannen rokotteen.

Hän kertoo, että neljänsiä rokotuksia suunnitellaan nyt vähitellen laajentuen iäkkäämmistä nuorempiin ja terveempiin.