Kenttäpostikirje oli merkki, että ainakin kirjoitushetkellä lähettäjä on ollut hengissä – kirjoittaminen oli lähes ainoa tapa pitää ihmissuhteita yllä kodin ja rintaman välillä: "Ensi kuussa lähetän sukkia ja jos tarvitset, puhtaita alushousuja"
Virolahdella kokoontuvassa Ite ja yhessä -toiminnan Historian havinaa -ryhmässä kuunneltiin luentoa sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta.
Kun kenttäpostikirje tuli, oli se merkki vielä jatkuvasta elämästä. Että ainakin kirjoitushetkellä lähettäjä on ollut hengissä. Siitä eteenpäin ei kirjeen vastaanottaja voinut toisen kohtaloa tietää, kunnes taas tuli seuraava kirje.