Bunkkerimuseo avautuu uudistuneena – lottien kanttiini ja Salpalinjan rakentajien parakki ovat uutuudet

Bunkkerimuseossa voi eläytyä Salpalinjan rakentamiseen ja elämään sota-ajan Suomessa. Museon pihalla kiertää yhdyshauta ja sisätiloissa on mallinnoksia sodan ajan rakennuksista

Bunkkerimuseo sai juhlavuodekseen uuden näyttelyn. Sitä esittelee tässä Erkki Rikkola.

KK

Bunkkerimuseossa voi eläytyä Salpalinjan rakentamiseen ja elämään sota-ajan Suomessa. Museon pihalla kiertää yhdyshauta ja sisätiloissa on mallinnoksia sodan ajan rakennuksista ja esineistä. Museo avautuu kävijöille kesäkuun neljäs päivä.

Keväällä koronan takia suljetun museon näyttely on uudistunut. Museon takaosaan on annettu tilaa kahdelle uudelle teemalle, jotka ovat lottien osuus sotahistoriassamme ja Salpalinjan rakentaminen. Teemoja käsitellään uusilla näyttelytiloilla, jotka koostuvat realistisen oloisista lottien kanttiinista ja Salpalinjan rakentajien parakista.

– Parakkeja ja kanttiineja oli pitäjässä 80 vuotta sitten useita, kertoo museon pääopas Erkki Rikkola.

Lottien merkitys historiassamme oli merkittävä. He olivat paikalla myös, kun Salpalinjaa rakennettiin. Kanttiini piristi varmasti sotilaita ja rakennustöissä olleita, vaikka eväät eivät olleet nykymittapuulla mitattuna leveät.

– Kanttiinista sai korviketta, pullaa, tupakkaa, saippuaa ja kirjoitusvälineitä, kertoo Rikkola.

Salpalinjaa oli rakentamassa Virolahdella 5 400 siviiliä ja kymmenentuhatta sotilasta. Suurien panssariesteiden raahaaminen ei ollut pikku juttu.

– On suoranainen ihme, että kivet saatiin paikalleen sen aikaisilla välineillä, kertoo Rikkola.

Kivet painoivat kolme tonnia. Paino vastasi yhden sodanaikaisen kuorma-auton kantavuutta. Vaikka panssariesteet eivät täysin estäneetkään vihollistankkien etenemistä, ne hidastivat sitä reilusti.

– Pysähtyneeseen panssarivaunuun oli helpompi ampua, valottaa Rikkola sotastrategiaa.

Tällä hetkellä museon avautumista varjostaa nykypäivän uhka, koronavirus. Museoissa seurataan ohjeita ja kävijöitten määrä pidetään hallinnassa.

Nykyaikana tutuiksi tulleet suojautumiskeinot, kuten käsidesi ja turvavälit ovat käytössä museovierailuilla.

Lisäksi bunkkerimuseon pihalla on näyttelyyn kuuluva osa, johon pääsee tutustumaan, mikäli ei tahdo tulla sisätiloihin ollenkaan.

– Museon ulkopuolella olevaan näyttelyyn saa tutustua itsenäisesti myös museon ollessa kiinni, kertoo matkailupäällikkö Anu-Leena Lintunen.

Bunkkerimuseossa on monia paikkoja, joissa vierailla. Pihalta lähtee reilun neljän kilometrin mittainen vaellusreitti, Tuntemattoman polku, joka on saanut nimensä Tuntemattomasta sotilaasta. Polkuun tutustuessaan voi testata samalla oman tietämyksensä Väinö Linnan teoksesta.

– Kävijä voi ladata itselleen kännykkäsovelluksen, jonka pelissä kysytään kysymyksiä kirjasta, kertoo matkailupäällikkö Lintunen.

Pelin lopuksi sovellus määrittää käyttäjälle leikkimielisen sotilasarvon.

Bunkkerimuseoon aiotaan lisätä virtuaalista sisältöä myös tulevaisuudessa. Näitä muutoksia saadaan kuitenkin odotella vielä kesän yli.

NOORA PALOLA

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka