Miehikkälän Suur-Miehikkälään Kimmon tilalle kotivävyksi vuoden 1936 lopulla naapurikylä Kalliokoskelta muuttanut maanviljelijä Reino Inkeroinen kaatui 26-vuotiaana jatkosodassa. Reservin kersantin sota
Miehikkälän Suur-Miehikkälään Kimmon tilalle kotivävyksi vuoden 1936 lopulla naapurikylä Kalliokoskelta muuttanut maanviljelijä Reino Inkeroinen kaatui 26-vuotiaana jatkosodassa. Reservin kersantin sota päättyi erikoiskomennuksella Suursaaren Haukkavuorella 27.3.1942. Häneltä jäi Helvi-leski ja kaksi pientä poikaa.
Talvisodan koviin taisteluihin Karjalankannaksella Reino Inkeroinen osallistui ryhmänjohtajana, joukkueen varajohtajana ja loppuvaiheessa jo joukkueenjohtajana. Jatkosodassa hän oli Miehikkälässä perustetun Linnoituspataljoona 3:n esikunnan jääkäripuolijoukkueen johtaja.
Helvi ja Reino Inkeroisen yhteinen sopimus oli muuttaa sukunimeksi Helvin kotitalon ja tyttönimen mukaan Kimmo. Nimenvaihdoksen leski teki sodan jälkeen niin kuin sovittu oli. Helvi Kimmo kuoli 1997.
Perheen koskettava sota-aikaan keskittyvä elämäntarina on nyt luettavissa nuorimman pojan Osmo Kimmon kirjassa Sotilaan tarina – ja vähän muidenkin (Palvelukustanne / Mediapinta Oy). Se perustuu Reinon ahkerasti kotiin lähettämiin kirjeisiin ja Helvin myöhempiin kirjallisiin muisteluksiin.
Pariskunnan kertomusta täydentävät sotilaalliset yhteydet ja tapahtumat nojaavat arkistolähteisiin.
Kirjan erikoisuus on kytkeä päähenkilöiden kertomus kotipaikkakunta Miehikkälän, Suomen, Euroopan ja koko toisen maailmansodan kuvaan. Teoksen monitasoinen lähestymistapa tekee sota-ajan historiasta elävän ja dramaattisen.
Reino Inkeroisen sotapolku alkoi talvisodassa Kenttätäydennyspataljoona 11:n riveissä ja jatkui Erillinen pataljoona 4:ssä.
Jatkosodassa Linnoituspataljoona 3:ssa hän ehti rannikkovarmistustehtävissä Koiviston kautta Vammelsuu-Terijoki kaistalle.
Inkeroisen sota loppui iskuryhmän johtajana Suursaaressa sankarikuolemaan kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Aaro Pajarin johtamassa ja Kotkassa kootun noin 3 500 miehen valtausoperaatiossa.
Osmo Kimmon teos on perhehistorian ohella kotiseutuhistoriallisesti arvokas ajankuva Miehikkälästä. Reinon ja Helvin kautta kirja avaa sodan kurjuuden, mielettömyyden ja varsinkin kotirintaman pelon läheisistä ja Suomen kohtalosta kokemuksena, johon voidaan laajalti samaistua.
Kersantti Reino Inkeroinen paljastuu kirjassa ilman ylisanoja reserviläisjohtajaksi ja sotilaaksi, niin kuin maan parhaat taistelijat tuolloin olivat. He eivät pitäneet ääntä itsestään, he taistelivat isänmaansa hyväksi voimiensa ja kykyjensä mukaan. Heistä jälkipolvet ja Suomi voivat olla nyt surutta ylpeitä!
Sotilaan tarina – ja vähän muidenkin kannattaa lukea. Se on esimerkki, mitä kansan syvistä riveistä lähtevä isänmaallisuus ja maanpuolustustahto oli, ja mitä se sai aikaan!
Kirjan päähenkilön sotatietä voi seurata Sotapolku.fi -palvelusta. Kirjaa voi tilata Mediapinnan sivuilta.
TERHO AHONEN